Hanna Kaikula:
Ajattelu on meidän aivoissamme tapahtuva prosessi, jonka avulla hahmotamme ja jäsennämme todellisuutta. Positiivisuus on taas myönteistä, suotuisaa, edullista ja hyvää. Positiivinen ajattelu voisi olla myönteistä ja hyvää todellisuuden jäsentämistä. Onko positiiviseen suuntautunut ajattelutapa mahdollisuus vai uhka? Onko positiivinen ajattelu edes Raamatun opetuksen mukaista? Oletko koskaan pysähtynyt miettimään omaa elämääsi ja sen ajatusrakennelmia? Mitä tuomme mukanamme esimerkiksi vuorovaikutustilanteisiimme? Tässä on joitakin kysymyksiä, joita meidän on hyvä joskus pohtia.
Positiivinen ajattelu ei tarkoita sitä, että me välttelisimme elämässämme olevia tai vaikuttavia epämukavia asioita siirtämällä niitä syrjään, tai muutoin vääristelisimme totuutta. Positiivisella ajattelulla tarkoitetaan enemmänkin sitä suotuisaa ajattelutapaa ja lähestymistapaa, jolla suhtaudumme erilaisiin elämämme tilanteisiin, joita vääjäämättä kohtaamme. En tiedä oletko sinä tavannut ihmisiä, joille talvi on yleensä aina liian kylmä? Näiden ihmisten ajatusmaailman tuntuu täyttävän ainoastaan jatkuva valitus kylmästä ilmasta. He odottavat kesää saapuvaksi. Kun kesä sitten viimein koittaa, heillä on liian kuuma ja he vain toivovat, että ilmat viilenisivät. Kaikki oli paremmin talvella. Oletko tavannut ihmisiä, joiden elämässä asiat ovat lähtökohtaisesti pielessä, ja heillä on paljon aihetta valitukseen? Minä olen tavannut ja kohdannut tällaisia ihmisiä ja voin tunnustaa, etten viihdy heidän seurassaan kovin kauan. Huomaan myös, että tällaisten ihmisten kanssa vietetty aika on kovin uuvuttavaa.
Joku saattaa nyt ajatella, että enkö itse tässä sorru ajattelemaan negatiivisesti? Kyllä, ja joskus liiankin usein. Koetan kuitenkin itselleni muistuttaa, kuinka hyvin minulla asiat ovat. Talvella, jos on kylmä, voin lisätä vaatetta ja kesällä, jos on ”liian” kuuma, voin mennä kylmään suihkuun vilvoittumaan. Lisäksi minulla on ruokaa, katto päänpäälläni, vaatteet ja elämässä kaikki hyvin. Kun tulee vaivoja ja sairautta, saan niihin apua hyvästä terveydenhuollostamme. Mielestäni olen etuoikeutettu syntyessäni Suomeen. Ja kaikkein eniten olen etuoikeutettu, sillä minulle on luvattu täydellinen Jumalan huolenpito (Matt. 6:25-34), vaikka elämä ei olisikaan aina yhtä juhlaa.
Jokaisella ihmisellä on omat käytänteensä ja tapansa. Olen aikaisemmin ollut kova huolehtimaan ja murehtimaan asioista etukäteen. Perheenjäseneni sanoivat usein, että olen ”kunvottelija” eli ”kun jotain tapahtuu”. Minun elämääni ohjasi usein ajatus, että ”kun tapahtuu, eikä jos tapahtuu”. Tämä ei ollut lainkaan positiivista ajattelua. Vähitellen olen elämässäni oppinut luottamaan yhä enemmän Jumalaan ja Hänen huolenpitoonsa. Olen ymmärtänyt ja huomannut, etten voi murehtimalla etukäteen auttaa itseäni ja muita. Olen joskus oikein lukemalla lukenut ja kirjoittanut ylös Raamatun jakeita, joissa Jumala vakuuttaa rakkauttaan ja huolenpitoaan minua kohtaan. Tätä voin suositella jokaiselle. Raamatun lukeminen vahvistaa meidän uskoa. Etsi ja kirjoita ylös kohtia, joihin voit vaikeana hetkenä tarttua! Minä uskon, että Raamattu kutsuu jokaista ajattelemaan positiivisesti. Raamatussa on paljon jakeita, jotka puhuvat positiivisesta so. myönteisestä ajattelusta ja elämänasenteesta.
Paavali kirjoittaa Filippiläiskirjeessä (4:4-9) keskeisiä ajatuksia tähän liittyen:
Iloitkaa aina Herrassa! Vieläkin minä sanon: iloitkaa! Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon. Herra on lähellä. Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa. Ja vielä, veljet, kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa; mitä myös olette oppineet ja saaneet ja minulta kuulleet ja minussa nähneet, sitä tehkää, niin rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.
Tässä on hyvä huomata, ettei Paavali kehoita meitä ”iloitsemaan aina”, vaan hän kehottaa ”iloitsemaan Herrassa”. Tässä on ero. Tämä Raamatun kehotus tarkoittaa ensisijaisesti meidän sisäistä iloamme ja tyytyväisyyttämme. Tämä ilo ei synny meistä itsestämme. Me saamme sen lahjana. Meidän on hyvä myös muistaa, millaisessa tilanteessa Paavali kirjoitti meille kehoituksen iloitsemiseen. Hän itse istui vainottuna ja epäoikeudenmukaisesti vankilassa. Hän kyllä ymmärsi ja oli kantapään kautta oppinut positiivisen asennoitumisen merkityksen omassa elämässään.
Olen joskus pohtinut Jeesuksen omia sanoja ”lasten kaltaisten on taivasten valtakunta”. Jeesus tuskin tarkoittaa tässä jatkuvaa mölyä ja mekkalaa, jota lapset saavat aikaiseksi leikkiessään ym. Muistan lapsuudestani erään iäkkään naisen, joka totesi pastorin saarnatessa näiden Jeesuksen sanojen pohjalta, ettei hän taida sinne taivaaseen oikein halutakaan mennä, jos siellä joutuu jatkuvasti kuulemaan lasten mölyämistä ja huutamista sekä itkemistä. Jos hän voisi taivaaseen mennä, hän ajatteli tarvitsevansa päästä ”toiselle osastolle”. Ehkä tällä hurskaalla seurakuntalaisella oli huonoja kokemuksia lapsista. Henkilökohtaisesti ajattelen Jeesuksen sanojen tarkoittavan tässä yhteydessä sitä, että meidän halutaan oppivan jotain lapsen aitoudesta, rehellisyydestä, puhtaudesta, välittömyydestä ja lapsen myönteisyydestä ja ilosta. Lapsen mieli voi joskus muuttua pettymykseen ja murheeseen, mutta salaman nopeasti mieli muuttuu iloksi.
Raamatun hyvä ja elävä Sana haluaa ohjata meitä ajattelemaan ja suhtautumaan elämään ja eteen tuleviin haasteisiin myönteisimmin.
Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut. (Snl. 17:22)
Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot. (Snl. 15:15)
Jos suhtaudumme elämämme asioihin ja päiviin negatiivisesti, ahdistumme varmasti ja päiviemme ylle laskeutuu synkkyys. Jos taas keskitymme elämässämme myönteisiin asioihin, ja ilolla tervehdimme jokaista uutta aamua, voi harmaakin päivä lopulta muuttua iloiseksi. Meistä jokainen itse valitsee päivittäin sen, millä asenteella lähden päivään. Miten sinä valitsit tänään?
