Mikael Lappalainen:
Ehkä ihmeellisin asia koko kristillisessä elämässä on Jumalan armon ja rakkauden ymmärtäminen. Armo on hankala asia ymmärtää, ja se on myös vastoin meidän ihmismäistä tekojen ja seurausten perustetta (Ef. 2:8-10). Jumala on suuri syntien anteeksi antaja. Eikä Hän ole vain syntien anteeksi antaja. Jumala on suuri antaja kaikessa; kaikenlaisissa asioissa ja tarpeissa. Jumala antaa, koska Jumala on hyvä ja Pyhä.
Eräs pastori opetti kerran seurakuntalaisiaan heidän ajallisista ja hengellisistä tarpeistaan. Hän teroitti sitä, ettei Jumala tarvitse meidän varojamme, vaan itseasiassa me ihmiset tarvitsemme varoja ja hyvinkin kriittisesti. Siksi hurskaat Jumalan pyhät ovat antaneet kaikenlaista hyvää omastaan sitä tarvitseville läpi Raamatun tekstien, tietäen kuka on meidän taivaallinen auttajamme.
Kuten synnit saadaan anteeksi Jumalan ilmaisesta annista Kristuksen tähden. Jumala on suuri antaja kaikissa elämämme tarpeissa. Voimmekin todeta, että kristillinen elämä perustuu vahvasti jatkuvaan antamiseen; oli kyseessä hengelliset tai ajalliset asiat. Monesti ajatellaan, että antaminen ja saaminen tarkoittaa jotain mikä on sidottu maallisiin mittareihin, kuten rahaan. Kristillinen antaminen ja saaminen tarkoittaa kuitenkin aivan kaikkea mitä ihmisen elämä voi pitää sisällään.
Evankeliumeissa Jeesus opetti meille kuinka meidän tulisi seurata Kristuksen esimerkkiä jumalallisesta antamisesta kattaen kaikki elämän tilanteet (Luuk. 6:37-38). Tällainen jumalallinen elämä pitää siis sisällään kaiken, koska kaikki liittyy jotenkin antamiseen. Synnit, evankeliumi, lähimmäisten tarpeet ja hätä, parantuminen, vapautuminen, opettaminen jne. Kaikki tämä voi toimia vain jos me annamme kyseiset asiat eteenpäin. Aina jonkun tulee antaa jotakin, että siitä voisi seurata ja kasvaa jotain hyvää meille. Oli kyseessä rikkomusten anteeksi antaminen tai ajalliset tarpeet, antamista Jumalan mallin mukaan tarvitaan.
Hyvin ihmeellistä Raamatun teksteissä on se, että se joka päättää antaa, tulee itse saamaan takaisin. Eikä vain saa takaisin, vaan tulee ”siunatuksi” ihmeellisellä tavalla. Apostoli Paavali ohjeistaa seurakuntia Jumalan ihmeellisestä ”lahjasta” joka tulee ihmeellisesti siunaukseksi sen antajille (2. Kor. 9:7-15).
Myös raha, ajalliset tarpeet ja niistä opettaminen ovat osa Raamatun totuuksia. Jeesus opetti rahasta, siihen suhtautumisesta, sen käyttämisestä ja sen vaaroista noin 15 % verran kaikista opetuksistaan, sekä 15 kertaa vertauksissaan. On selvää, että myös raha on tärkeä asia, josta opettaminen ja ymmärtäminen on tärkeää myös kristityille.
Jeesus opetti meitä myös siitä, kuinka meidän antamisemme ei ole sidottu sen mitattuun määrään. Oli kyseessä minkä tyyppinen antaminen tahansa, hengellinen, materiaalinen tms., sydämen asenne on tärkein kaikista mittareista. Näin köyhä leskikin saattoi olla suurempi teoissaan kuin monet muut. Antaminen on itseasiassa kristillinen, Jeesuksen opettama elämäntapa ja sydämen asenne, jonka tulisi olla toiminnassa meidän jokapäiväisessä elämässämme. Antamisen sydämen asenne voi alkaa vaikkapa vanhoista vaatteista tai keittiön leivonnaisista, siitä mitä meillä sattuu olemaan.
Tärkeää on todeta Apostoli Paavalin sanoin, ettei meidän tulisi antaa mitään pakosta vaan yksinkertaisesti sydämen hyvyydestä, sillä ”iloista antajaa Jumala rakastaa”. Jumala on Kristuksessa Jeesuksessa antanut sinulle ja minulle kaikki taivaalliset hengelliset rikkaudet, iankaikkisen elämän ja syntien sovituksen. Voisinko siis ehkä minäkin antaa jotain hyvää eteenpäin sydämeni hyvyydestä? Silloin me tulemme Jumalan lupauksen mukaisesti siunatuiksi. Tämä siunaus voi tulla yllemme yksinkertaisesti hyvänä olona, joka valtaa meidät; ilmaiseksi.
