Raimo Nousiainen:
Toisessa Aikakirjassa (2. Aik. 5:1-14) kerrotaan, kuinka kuningas Salomo sai Herran temppelin valmiiksi. Papit toivat Herran liiton arkin temppelin kuoriin, kaikkein pyhimpään, kerubien siipien alle. Arkissa ei ollut muuta kuin ne kaksi liiton taulua, eli Jumalan sana, jotka Mooses oli asettanut sinne Hoorebilla. Kun veisaajat aloittivat ylistysvirren, pilvi täytti huoneen, ja Herran kirkkaus täytti Jumalan temppelin.
2. Aikakirja 5 ja 7: Kun Salomo vihki Herran temppelin, hän kysyi puheessaan, asuuko Jumala todella maan päällä ihmisten keskuudessa? ”Katso, taivaisiin ja taivasten taivaisiin sinä et mahdu; kuinka sitten tähän temppeliin, jonka minä olen rakentanut?” Kun Salomo oli lakannut rukoilemasta, tuli taivaasta tuli, joka kulutti polttouhrin ja teurasuhrit, ja Herran kirkkaus täytti temppelin niin, etteivät papit voineet mennä sisään Herran temppeliin, sillä Herran kirkkaus täytti temppelin.
Liiton arkissa oli lain taulut eli Jumalan sana. Kun tämä arkki vietiin kaikkein pyhimpään, ”sille kuuluvaan paikkaan”, ylistyksen kera, se sai aikaan sen, että Herran kirkkaus täytti temppelin.
Onko Jumalan lihaksi tullut Sana saanut tulla meidän, minun ja sinun, kaikkein pyhimpään, sydämeemme asumaan? Onko Herran kirkkaus täyttänyt sydämemme temppelin? Jumala, joka ei mahdu taivaisiin eikä taivasten taivaisiin, asuuko Hän todella Jeesuksen kanssa, uskon kautta, minun ja sinun sydämessäsi? Jeesus sanoo: Johannes 14:23: ”Jos joku rakastaa minua, hän pitää minun sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme ja jäämme hänen luokseen asumaan.”
Efesolaiskirje 3:17: Onko Herra Jeesus saanut tulla ja istua meidän, minun ja sinun sydämen valtaistuimelle ja ottaa täyden hallintavallan elämästämme, olemuksestamme ja persoonallisuudestamme? Vai istuuko sydämemme valtaistuimella meidän ”minä itte”, tuo vanha ihminen, halliten koko elämäämme ja estäen Herran pyhyyden ja kirkkauden ilmenemisen meissä? Jeesus ei työnnä pois tuota vanhaa ihmistä sydämemme valtaistuimelta; se on meidän tehtävämme. Meidän on annettava Jeesukselle täysi hallintavalta sydämessämme. Jeesus on tehnyt oman osuutensa ristillä, sillä Hänen kanssaan meidän vanha ihmisemme on ristiinnaulittu. Meidän tehtävämme on pitää se uskon kautta ristiinnaulittuna, muutoin se on aina riesanamme (Roomalaiskirje 6:6).
Kuten Salomon aikana, kun liiton arkki, jossa oli Jumalan sana, vietiin kaikkein pyhimpään, Herran kirkkaus täytti temppelin. Sama tapahtuu tänäänkin. Kun Jeesus, Jumalan lihaksi tullut Sana, saa tulla sydämeemme asumaan, Herran kirkkaus täyttää sydämemme temppelin ja koko olemuksemme. Sillä me olemme Hänen olemuksensa kuva, Hänen kirkkautensa säteily (2. Korinttilaiskirje 3:18).
Olemme tulossa, tai oikeastaan jo elämme, ajassa, jossa Jumala tekee eron maailman ja seurakunnan sekä luopioseurakunnan ja todellisen Jumalan seurakunnan välillä. Hän kerää lusteen pois puhtaan vehnän seasta tai vehnän pois lusteen seasta. Hän kirkastaa todellisen seurakuntansa ennen näkemättömällä kirkkaudella. Daniel 12:10: ”Monet puhdistetaan, kirkastetaan ja koetellaan, mutta jumalattomat pysyvät jumalattomina.” Malakia 3:18: ”Silloin te näette jälleen, mikä on ero vanhurskaan ja jumalattoman välillä, sen välillä, joka palvelee Jumalaa ja sen, joka ei Häntä palvele.”
Kuten Jumala teki eron egyptiläisten ja israelilaisten välillä, kun Hän vei Israelin kansan pois Egyptin orjuudesta, niin Hän tekee eron luopioseurakunnan ja todellisen, Kristuksen verellä pestyn seurakunnan välillä. 2. Moos. 12:13: ”Veri on oleva merkkinä heidän välillään, niin kuin silloin, kun esikoisten surmaaja kulki Egyptin maan halki.” Niin myös tänään, Jeesuksen veri on merkki, joka erottaa luopioseurakunnan todellisesta Jumalan seurakunnasta.
Herra Jeesus tulee todella kirkastamaan seurakuntansa ennen näkemättömällä kirkkaudellaan. Vanha sananlasku sanoo, että seura tekee kaltaisekseen. Jos vietämme aikaa maailman asioiden ja ihmisten parissa, meissä näkyy maailman ja ihmisten kuva. Jos vietämme aikaa seurakunnassa ja uskovien yhteydessä, meissä näkyy seurakunnan ja uskovien kuva. Mutta jos vietämme aikaa Jeesuksen seurassa, tottahan meissä silloin näkyy Jeesuksen kuva. 2. Moos. 34:28-29: Kun Mooses vietti aikaa Herran luona neljäkymmentä päivää ja yötä, hänen kasvojensa iho säteili hänen puhuttuaan Herran kanssa.
Näin käy meillekin, jos vietämme aikaa Jeesuksen läsnäolossa. 2. Korinttilaiskirje 3:18: ”Me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niin kuin muuttaa Herra, joka on Henki.”
Roomalaiskirje 8:29-30: ”Ne, jotka Hän on edeltä tuntenut, Hän on myös edeltä määrännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että Hän olisi esikoinen monien veljien joukossa. Mutta jotka Hän on edeltä määrännyt, ne Hän on myös kutsunut, ja jotka Hän on kutsunut, ne Hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka Hän on vanhurskauttanut, ne Hän on myös kirkastanut.”
1. Korinttilaiskirje 15:49: ”Niin kuin meissä on ollut maallisen kuva, niin meissä on myös oleva taivaallisen kuva.” Viivytään siis Herran edessä ja Hänen läsnäolossaan, niin Hänen kirkkautensa tulee ilmi näissä meidän saviastioissamme, Hänen kunniakseen. Hesekiel 3:12: ”Kiitetty olkoon Herran kirkkaus, siellä missä se on!” Aamen!