Raimo Nousiainen:
”Niin Herra kääntyi häneen ja sanoi: Mene tässä voimassasi ja vapauta Israel Midianin käsistä; minä lähetän sinut. Hän vastasi Hänelle: Oi Herra, millä minä vapautan Israelin? Minun sukuni on heikoin Manassessa, ja minä itse olen vähäisin isäni perheessä. Herra sanoi hänelle: Minä olen sinun kanssasi, ja sinä voitat midianilaiset niin kuin yhden ainoan miehen.” (Tuom. 6:14-16)
Kun Jumala lähettää meidät työhönsä, Hän ei pue meitä voimallaan etukäteen. Voima tulee vasta silloin, kun lähdemme liikkeelle uskossa. Tai oikeammin: olemme jo saaneet tuon voiman uudestisyntymisessä, kun synnyimme Jumalasta. Mutta tuo voima toimii vain Jumalan tahdon mukaan ja Hänen kunniakseen silloin, kun me uskossa lähdemme liikkeelle. Voimaa ei ole annettu meille itseämme kirkastaaksemme. (2. Kor. 4:7; 2. Piet. 1:3–4)
Juuri kuten Gideonille, jolle Herra sanoi: ”Mene tässä voimassasi.” Vaikka Gideon puolusteli heikkouttaan – ”minun sukuni on heikoin… minä olen vähäisin” – Herra ei pukeutunut häntä voimalla etukäteen, vaan antoi saman sanan: ”Mene tässä voimassasi; minä olen sinun kanssasi.” Meidänkin on lähdettävä liikkeelle uskossa, otettava askel Jumalan kutsun mukaan ja luotettava siihen, että Hän antaa voiman siihen tehtävään, johon Hän on meidät kutsunut ja lähettänyt.
Mutta aivan kuten Gideon, mekin usein välttelemme Jumalan kutsua. Selittelemme omaa huonouttamme ja vajavuuttamme: ”Olen vain tällainen… olen niin vähäinen.” Kuitenkin meille kuuluu sama Jumalan sana: Mene – tässä voimassasi – minä olen sinun kanssasi.
Me usein haluaisimme ja rukoilemme, että Jumala täyttäisi meidät Pyhällä Hengellä ja voimalla. Mutta olemmeko unohtaneet sen, että jos olemme uudestisyntyneet Jumalasta, tuo aarre – tuo suunnattoman suuri voima – on jo meillä saviastiassa? (2. Kor. 4:7) Jumala odottaa, että Häneen uskovat toimisivat Hänen sanansa mukaan, jotta tuo Hänen suuri voimansa voisi ilmetä meidän kauttamme Jumalan kunniaksi – ei meidän kunniaksemme.
Uskossa on kyse luottamisesta Jumalaan ja Hänen sanaansa. Uskommeko siihen? Ojentaudummeko sen mukaan? Toimimmeko sanan mukaan niin, että tuo aarre, tuo suunnattoman suuri voima, voisi tulla näkyviin meidän elämämme kautta?
Se, mikä estää Jumalan voiman ilmenemisen meidän kauttamme, on vanha ihmisemme. Jos vanha ihminen ei ole uskon kautta ristiinnaulittu Kristuksen kanssa, se estää Jumalan voiman vaikutuksen tässä saviastiassa ja vaikuttaa kaiken muunkin Jumalan tahdon toteutumiseen elämässämme. (Room. 6:6) Jumalan voima voi ilmetä vain uuden luomuksen kautta – sen ihmisen, ”joka on Jumalan mukaan luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen.” (Ef. 4:24) Meidän tulee panna pois vanha ihminen, kuten Efesolaiskirje opettaa: ”…että teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten, ja uudistua mielenne hengeltä, ja pukea päällenne uusi ihminen, joka on Jumalan mukaan luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen.” (Ef. 4:21-24)
Samoin Kolossalaiskirje sanoo: ”…te, jotka olette riisuneet pois vanhan ihmisen tekoinensa ja pukeutuneet uuteen, joka uudistuu tietoon Luojansa kuvan mukaan.” (Kol. 3:9-10)
Meidän on siis uskon kautta ristiinnaulittava vanha ihminen ja riisuttava se pois, jotta voimme pukeutua uuteen – siihen, joka on Jumalan mukaan luotu totuuteen, vanhurskauteen ja pyhyyteen. Vasta sitten tuo suunnattoman suuri Jumalan voima voi ilmetä ja virrata meidän kauttamme Jumalan kunniaksi – uuden, puhtaan astian kautta.
”Jokainen, joka on Kristuksessa, on uusi luomus; se mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut.”(2. Kor. 5:17)
Jumala tyhjentää sinut kokonaan ennen kuin täyttää sinut omalla itsellään. Hän puhdistaa siilonsa ennen kuin täyttää sen hyvällä viljallaan. Ja on parempi lähteä liikkeelle pienessä pelossa ja vavistuksessa Jumalan työhön kuin omassa voimassaan. Jumalan voima ja uskon voima sisältyvät noihin sanoihin: ”Mene – tässä voimassa.”
”Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.” (Hebr. 11:1)
