Marko Kaikula:
Tämän vuoden (2021) maaliskuussa julkaistiin aivan tuore tutkimus, jonka otsikkona on: Suomalaisten pelot ja haaveet 2020 (Yle News Lab). Tutkimuskysely suoritettiin joulukuussa 2020. Tutkimuksen tarkoituksena oli esimerkiksi kartoittaa, millaiseksi suomalaiset kokevat elämänsä tällä hetkellä ja millaisia huolenaiheita heillä on arjessaan.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että koronavuosi on heikentänyt suomalaisten tyytyväisyyttä omaan elämään vain hieman. Mielestäni tämä on aika yllättävä huomio. Nimittäin tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista so. 81 prosenttia, on tyytyväisiä elämäänsä. Tärkein asia suomalaisten elämässä on edelleen läheisten ja oma terveys. Tärkeänä nähdään myös perhe, työ ja tavallinen arki. Puolestaan eniten huolta tutkimuksen mukaan aiheuttavat vanhustenhoito, ilmastonmuutos, eriarvoistuminen ja valeuutisten leviäminen.
Suomessa, Aalto -yliopistossa, tehdään myös ainutlaatuista pelkotutkimusta. Tähän mennessä tutkimus on osoittanut, että suomalaiset pelkäävät eniten läheisten sairastumista, kuolemaa, välien rikkoutumista ystävien tai perheenjäsenten kanssa, syrjityksi tai hylätyksi tulemista ja sosiaalisia tilanteita. Yleistä on myös eläinpelko ja pelko väkivallasta. Yllättävää oli se, että tutkimuksen mukaan enemmän ihminen näyttäisi pelkäävän toista ihmistä. Pelkotutkijan, Mikko Lähteenmäen, mukaan pelko on hyödyllinen tunne, vaikka se koetaan epämiellyttävänä. Pelolla on tärkeä tehtävä auttaa selviytymään vaarassa. Pelko tekee meistä teräviä ja tarkkaavaisia. Pelko ohjaa meitä kiinnittämään huomiomme oleelliseen, esimerkiksi tulipalossa poistumisreitteihin, onnettomuustilanteessa avun hälyttämiseen ja auttamiseen jne.
On sanottu, että hyvä pelko suojelee elämää, mutta huono rajoittaa sitä. Pelko voi lamaannuttaa. Pelko voi huomattavalla tavalla rajoittaa ihmisen arkea ja normaalia elämää. Tutkimusten mukaan joka kymmenes suomalainen aikuinen kärsii pelosta, joka haittaa elämää.
- Mitä sinä pelkäät?
- Mikä asia tai tapahtuma saa sinut pelkäämään?
- Miten toimit pelon hetkellä?
Viime vuosien kestopelon aiheena on ollut esimerkiksi koronavirus, koronavirusrokote ja sen vaikutukset, ihmisten kokoontumiset jne. Olemme puolin ja toisin pitäneet toisella tavalla ajattelijoita ja toimineita ihmisiä pelkureina. Ei pelko tai pelossa eläminen ole meille kristityillekään vierasta. Jostakin syystä mekin pelkäämme joskus yli voimiemme terveytemme, työmme, perheemme, omaisuutemme ja tulevaisuutemme puolesta. Toisinaan kuulostaa siltä, että odotamme aina vaan pahempaa. Mitähän tapahtuu ensi viikolla tai tulevina kuukausina. Pelätessämme alamme epäillä kaikkea ja kaikkia. Pelko on valtava kuluttava voima.
Pelko tunkeutuu myös helposti hengelliseen elämäämme. Ja tällä on todella suuri merkitys kristityn elämään ja vaellukseen. Eikä vain yksilöihmisen elämään vaan myös kristillisten seurakuntien elämään. Väitän rohkeasti, että pelkäämme, koska emme tunne Jumalaamme riittävän hyvin. Johannes, Jeesuksen opetuslapsi, opettaa, että kun kasvamme Jumalan tuntemisessa, kasvamme Hänen rakkauteensa. Ja tämä ihmeellinen Jumalan vaikuttama rakkaus karkoittaa kaiken pelon pois.
Jumala on rakkaus. Se, joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä. Jumalan rakkaus on saavuttanut meissä täyttymyksensä, kun me tuomion päivänä astumme rohkeasti esiin. Sellainen kuin Jeesus on, sellaisia olemme mekin tässä maailmassa. Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Pelossahan on jo rangaistusta; se, joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa. (1. Joh. 4:16b-18)
Pelko on syntiä, se on epäuskoa, pelko on tottelemattomuutta Jumalaa ja Hänen tahtoaan kohtaan. Kun emme anna pelolle valtaa, me voimme kulkea rohkeasti Jumalan suunnitelmissa ja tahdossa. Jumala ei halua meidän elävän heikkoina, pelkureina, avuttomina ja säälittävinä, jotka juuri ja juuri selviävät elämästä.
Jumala lähetti Pyhän Henkensä olemaan auttajamme, lohduttajamme, asianajajamme, esirukoilijamme, neuvon- ja voimanantajamme. Jumala vakuuttaa: ”Te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani… aina maan ääriin saakka” (Apt. 1:8). Pyhä Hengen voimalla pystymme olemaan Kristuksen Jeesuksen todistajia joka tilanteessa. Hänessä meillä on voima olla tässä maailmanajassa valona pimeydessä ja meillä on rauha myrskyjenkin keskellä, emmekä ahdistu suuristakaan ongelmista. Meillä on toivo, vaikka näyttäisi ettei mitään toivoa ole näkyvissä.
Kristusta Jeesusta odottava seurakunta on rohkea ja eteenpäin menevä seurakunta; se uskaltaa, koska se luottaa Jumalaan. Aina ja kaikessa. Luottamus Jumalaan ei kuitenkaan tee varomattomaksi tai uhkarohkeaksi, mutta se tekee vapaaksi rakastamaan; rakastamaan Jumalaa, lähimmäistä ja itseään. Ja rakkaus voittaa kaiken: pelon, pimeyden, synnin ja kuoleman.
