Marko Kaikula:
Ylistäkää Herraa, kaikki kansat, ylistäkää häntä, kaikki kansakunnat! Sillä hänen armonsa on voimallinen meitä kohtaan ja Herran uskollisuus pysyy ikuisesti. Halleluja! (Psalmi 117)
Näin voimallisesti kirjoitetaan lyhimmässä psalmissa (Psalmi 117). Psalmi 117 kuuluu niin sanottuihin Hallel-psalmeihin (113–118), joita laulettiin suurten juhlien yhteydessä muistutukseksi siitä, että Israelin kansa vapautui Egyptin orjuudesta. Kodeissa Hallel-psalmeja laulettiin pääsiäisaterian yhteydessä. Lisäksi on esitetty, että Jeesus ja hänen opetuslapsensa lauloivat näitä psalmeja viimeisenä iltana pääsiäisaterian yhteydessä. Nostan lyhyesti esille joitakin näkökulmia ko. psalmista, jotka ovat ajankohtaisia edelleen tänä päivänä. Nimittäin psalmista on löydettävissä ainakin kolme hyvää syytä siihen, miksi myös meidän on hyvä kiittää ja ylistää Herraa.
Ensimmäiseksi, meidän on hyvä kiittää ja ylistää Herraa, sillä Hän on Herra Jumala.
”Kiittäkää Herraa” tarkoittaa, kuten tiedämme, Halleluja. Halleluja on Vanhan testamentin jumalanpalveluksessa käytetty ylistyshuuto, seurakunnan vastaus jumalanpalveluksen vuorolauluissa. Jumalan kiittäminen ja ylistäminen on Raamatussa keskeisenä teemana. Herraa tulee kiittää Luojana ja Hänen hyvistä teoistaan kansan ja yksityisen ihmisen elämässä. Usein psalmit alkavatkin kehotuksella ”kiittäkää Herraa” tai ”siunatkaa Herraa”, ja seurakunta vastaa ”Halleluja” -huudolla.
Kun kiitämme Jumalaa siitä, mitä hän on elämässämme tehnyt, ajatuksemme liikkuvat oman itsemme piirissä. Mutta kun sielumme nousee Jumalaan keskittyvään ylistykseen, huomiomme kääntyy hänen suuruuteensa ja majesteettiuteensa. (Ole Hallesby)
Me helposti miellämme ylistyksen ainoastaan ylistyslaulujen laulamiseksi, mutta ylistys on paljon muutakin. Ylistää voidaan myös rukouksin, todistuksin ja puhein. Ylistys on sitä palvontaa ja kunnioitusta, jonka luotu antaa Luojalleen, maailmankaikkeuden kaikkivaltiaalle Herralle. Ylistyksessä on kysymys kaiken antamisesta Jumalalle. Ks. lisää blogitekstini: Jumalan ylistäminen ja palvominen (30.6.2020).
Miksi ylistää?
Ehkä seuraavat näkökulmat vastaavat ainakin osittain edellä olevaan kysymykseen…
- Jumala on valmistanut meille pelastuksen pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa.
- Jeesuksen sovitustyön kautta olemme saaneet omistaa täydellisen anteeksiantamuksen synneistämme ja aseman Jumalan lapsena.
- Hän on arvollinen saamaan ylistyksen.
- Koska meitä käsketään rakastamaan Jumalaa.
- Meitä kehotetaan uhraamaan joka aika kiitosuhria Hänelle.
- Taivas on täynnä ylistystä ja Hän asuu kansansa kiitoksen keskellä.
Toiseksi, meidän on hyvä kiittää ja ylistää Herraa, sillä Hänen rakkautensa on rajaton.
Kiitoksen aihe on myös Herran hyvyys, rakkaus ja armo. Heprean hesed -sana on liiton Jumalan armoa, hyvyyttä ja uskollista rakkautta ilmaiseva sana. Rakkaus ei ole Jumalassa vain satunnaisesti ilmenevä ominaisuus, vaan ”Jumala on rakkaus”. Risti on Jumalan uhrautuvan rakkauden merkki. Se kertoo, kuinka pitkälle Jumala oli valmis menemään rakkaudesta meihin langenneisiin ihmisiin.
Kaikissa elämän tilanteissa ja vaikeuksienkin keskellä on aina syytä kiitokseen, koska Hänen armonsa, hyvyytensä ja rakkautensa pysyvät iankaikkisesti. Kiitoksen varsinainen aihe ei ole avun saaminen Jumalalta. Toki siitäkin on hyvä kiittää Herraa. Mutta kiitoksen ja ylistyksen varsinainen kohde on Herra itse. Hän ansaitsee ylistyksen ja kiitoksen siitä, että Hän on! Hänen armonsa ja rakkautensa on kantava voima elämän eri vaiheissa.
Kolmanneksi, meidän on hyvä kiittää ja ylistää Herraa, sillä hän on iäti meille uskollinen.
Israelin valinta Jumalan omaksi kansaksi paljastaa ehkä syvemmin kuin mikään muu Jumalan uskollisuuden, sen lähes yli ymmärryksen käyvän ajatuksen, että Hän ei hylkää eikä jätä. Hän ei myöskään kutsumustaan kadu. Voimme lukea Raamatusta kuinka kuningas toisensa jälkeen teki sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä. Israelin kansa oli ajanut itsensä täydelliseen umpikujaan. Tuossa tilanteessa kansa pyysi Herraa auttamaan. Ja Hän auttoi.
Jumalan uskollisuus meitä kohtaan ei riipu meistä. Jumalan uskollisuus on Hänen olemuksensa. Hän ei ole uskollinen, koska toinen osapuoli ansaitsi sen. Mutta Hän ei myöskään hylkää silloin, kun Hänen omansa kärsii. Hän on uskollinen, koska Hän rakastaa.
Jos olemme uskottomia, hän pysyy silti uskollisena, sillä omaa olemustaan hän ei voi kieltää. (2. Tim. 2:13)
Jumalan rakkaus meitä kohtaan on rajaton ja Hänen uskollisuutensa ikuinen. Minun ja sinun kannattaa turvautua tällaiseen Jumalaan. Siksi kiitä ja ylistä Häntä!
