Marko Kaikula:

Jumala on antanut meille jokaiselle lahjoja. Osa niistä on sellaisia, joita voi kehittää opiskelun ja harjoittelun kautta. Meidän koulutusjärjestelmämme tarjoaa tähän hienot mahdollisuudet. Suomessa jokaisella on periaatteessa tasavertainen mahdollisuus opiskella ja edetä elämässä. Mutta Raamatun mukaan on olemassa myös lahjoja, joita ei voi saavuttaa opiskelemalla. Ne ovat Jumalan erityistä armoa ja suosiota, lahjoja, jotka Hän antaa omalla päätöksellään.

Näitä kutsutaan Raamatussa armolahjoiksi. Ne ovat kuin aarteita, jotka Jumala uskoo meidän käyttöömme; ei oman kunnian tai voiton vuoksi, vaan toisten palvelemiseksi. Ensimmäinen Pietarin kirje kehottaa: ”Palvelkaa kukin toistanne sillä armolahjalla, jonka olette saaneet, Jumalan moninaisen armon hyvinä haltijoina” (1. Piet. 4:10). Sana haltija kuvaa, ettei ihminen ole lahjojensa omistaja, vaan uskottu palvelija. Kuten Jeesuksen kertomuksessa taloudenhoitajasta (Luuk. 16), meitäkin kutsutaan vastuuseen: mitä olemme tehneet sillä, mitä meille on uskottu? Lahjat voivat olla pieniä tai suuria, näkyviä tai hiljaisia. Ne voivat ilmetä puheessa, vieraanvaraisuudessa, käytännön palvelussa, rukouksessa tai viisaudessa. Tärkeintä ei ole määrä vaan uskollisuus.

Kuningas Salomo pyysi Jumalalta hallitsemiseen viisautta. Hän ei pyytänyt rikkautta tai kunniaa. Jumala antoi kuitenkin hänelle myös kaiken tämän, koska Salomon sydämessä oli oikea asenne. Jumalan lahjojen oikea käyttö alkaa sydämen suunnasta: halusta tehdä hyvää, palvella ja olla uskollinen. ”Turvaa koko sydämestäsi Herraan. Missä kuljetkin, pidä hänet mielessäsi.” (Snl. 3:5–6)

Jumalan lahjat eivät ole tarkoitettu hyllyyn pölyttymään. Ne on tarkoitettu käyttöön – tässä ajassa, tässä maailmassa, tässä arjessa. Jumalan valtakunta ei rakennu itsestään, vaan se kasvaa siellä, missä Hänen lahjansa saavat tulla käyttöön uskollisten ihmisten käsissä.

Meistä ei kukaan ole täydellinen. Lahjojen käyttöön liittyy usein epävarmuutta ja pelkoa. Mutta Jumalan armo kantaa. Hän ei vaadi meiltä menestystä, vaan uskollisuutta. Jeesus sanoi: ”Se, joka on uskollinen vähässä, on uskollinen myös paljossa” (Luuk. 16:10).

Tänäänkin Jumala kysyy: ”Mitä sinä teet sillä, mitä minä olen sinulle antanut?” Me voimme vielä yhdessä rukoilla vaikkapa seuraavin sanoin: ”Taivaallinen Isä, kiitos kaikista lahjoista, jotka olet elämääni antanut. Auta minua näkemään, mitä olet uskonut minun hoidettavakseni. Anna viisautta ja uskollisuutta käyttää lahjojani lähimmäisten parhaaksi ja Sinun kunniaksesi. Vahvista minua Henkesi voimalla palvelemaan siinä tehtävässä, jonka olet minulle tarkoittanut. Tee minusta uskollinen palvelijasi. Aamen.”