Mikael Lappalainen:

Vuosia sitten kun olin ollut uudestisyntynyt kristitty vielä lyhyen aikaa, sain ehkä elämäni tärkeintä palautetta. Olin juuri aloittanut keskustelun erään kokeneen seurakunnan työntekijän kanssa. Aiheemme liikkui ihmisen mainioiden tekojen erinomaisissa lopputuloksissa. Sain nopean, lyhyen ja lujan oikaisun mietteistäni: ”Muista ja tiedä aina, se on vain armosta!” Kokenut kristitty työntekijä oikaisi nuorta tietoniekkaa viisaasti ja tietäen, että tarvitsin oikaisua tärkeässä asiassa. Tämä muistutus annettiin ajallaan ja oikeaan aikaan kahden kesken. Se vei minua hyvään päämäärään. Muistan tämän arvokkaan oikaisun aina.

Me olemme lähestymässä meidän kristittyjen ehkä tärkeintä juhla-aikaa, pääsiäistä. Meidän kristittyjen usko perustuu aivan perustavanlaatuisesti pääsiäisen tapahtumiin ja siihen mitä tapahtui Golgatan ristillä. Me ihmiset emme voi pelastaa itseämme, vaan me tarvitsemme meille annetun pelastajan. Jeesuksen sovitustyö meidän edestämme on koko meidän kristillisen olemassaolomme perustus.

Raamatun ilmoituksen mukaisesti me kaikki ihmiset tarvitsemme pelastuksen, aivan kaikki. Raamatun ilmoituksen mukaan me kaikki ihmiset olemme osa syntiongelmaa ja olemme itse tehneet syntiä. Me olemme rikkoneet näin Jumalaa vastaan ja Jumala ei voi päästää meitä synnin likaamina Pyhään ja puhtaaseen taivaaseen. Tarvitaan pesu pelastajan luona. Me olemme myös omakohtaisesti vastuussa itsestämme Jumalan edessä. Onneksi tähän pahaan tilanteeseen on hyviä uutisia. Pelastuksen saa kuka tahansa. Ihan kaikki. Tulee ottaa vain Jeesus sydämeen. Kuka tahansa saa tulla. Vaikka mitä syntejä olisi ollut. Pelastus annetaan varmasti. Siihen ei tarvita meidän hyviä tekoja. Se on ilmainen lahja (Room. 6:23).

Kun pelastetuksi kristityksi tullut ihminen alkaa elämään kristityn elämää, hänen tulisi antautua kristilliseen kasvuun. Yksi perusasioista on ymmärtää tekojen ja armon välinen suhde. Aivan kuten kertomuksessani saamastani palautteesta, meillä ihmisillä on erittäin sitkeästi meissä kiinni pysyvä huono ominaisuus kiinnittäytyä luottamaan meidän omiin tekoihimme. Me saatamme jopa vilpittömästi uskoa että meidän erinomaiset tekomme saavat aikaiseksi hyväksytyn aseman Jumalan edessä. Lisäksi me peräti saatamme vilpittömästi uskoa, että lisäämällä meidän omia erinomaisia tekoja määrällisesti, me saavutamme sitä enemmän asemamme korotuksia. Tätä kaikkea kutsutaan Raamatun kieliasussa omavanhurskaudeksi. Jeesus antoi asiasta tärkeän opetuksen evankeliumeissa (Luuk. 18:9-14).

Kuitenkin sama Raamattu opettaa meitä kristittyjä myös monin eri opetuksin hyvistä teoista. Kyse on paremmin aseteltuna hyvistä Jeesuksen mallin mukaisista ominaisuuksista joita Jumalan Pyhä Henki meissä vaikuttaa. Ne saavat puolestaan aikaiseksi hyviä tekoja, joita me emme siis saisi aikaiseksi omassa voimassamme tai erinomaisuudessamme. Uuden testamentin kristillinen perusoppi onkin, että kaikki meidän tekemämme voi yksin ja ainoastaan tapahtua armon perustukselta käsin. Perustus on Jeesus Kristus ja Hänen armon työ edestämme Golgatalla (1. Kor. 3:11).

Ehkä kaikkein voimakkaimmin me ihmiset voimme ymmärtää armon ja armon loputtoman rakkauden meitä kohtaan joutuessamme kohtaamaan elämässämme ongelmia. Me saatamme niin usein huomata, että me emme olleetkaan niin erinomaisia. Me emme voineetkaan saavuttaa asettamiamme päämääriä; me epäonnistumme. Me saatamme huomata, että me olemme vajonneet tekemään syntiä; me epäonnistumme. Me saatamme huomata, että me emme pystyneetkään olemaan anteeksiantavaisia toisiamme kohtaan; me epäonnistumme. Me saatamme huomata, että me emme pystyneet siunaamaan lähimmäistämme sydämestämme; me epäonnistumme. Me saatamme sairastua. Me saatamme joutua syytetyiksi. Me saatamme joutua myös sielunvihollisen syyttämiksi. Me emme voi itse auttaa itseämme. Me tarvitsemme taas pelastajaa.

Kaikessa tässä me huomaamme, että meidän oma voimamme ja meidän omat tekomme ovat arvottomia verratessamme niitä Jumalan armoon joka vaikuttaa meidän ylitsemme ihmeellisesti. Ehkä kuitenkin kaikkein ihmeellisintä armossa on se, että kaikissa ongelmissamme Jeesus ilmestyy elämäämme uskollisesti ja ihmeellisesti auttaen meitä ja antaen meille armoaan uudelleen ja uudelleen. Ihmeellistä on myös, että armollinen Jeesus ei syytä meitä eikä jää muistelemaan pahoja tekojamme, vaan armoa annetaan jokaiselle sitä sydämestään pyytävälle.

Jumalalle ei tule siis kelpaamaan mitkään meidän itse virittämämme korviketeot. Ne itse asiassa vain halventaisivat korkealla hinnalla saatua armoa, jonka voi yksin Jumalan Poika meille antaa. Myöskään mitkään meidän itse keksimät säännöt eivät tule kelpaamaan Jumalalle. Syyttömyys eli vanhurskaus Jumalan edessä voidaan saada vain Jeesuksen kautta. Synnin määrä ja sen tuomio voidaan mitätöidä Jeesuksen uhrin kautta. Sitä kautta vaikuttaa ylenpalttinen armo (Room. 5:19-21). Tiedätkö, että myös Jeesus haluaa antaa sinulle ja minulle hyvää palautetta tänä pääsiäisenä? Hänen palautteensa meille tänäkin pääsiäisenä on: ”Katso ristille! Katso tyhjää hautaa! Se on Armosta! Se on sinulle! Ota vastaan!”