Toimi kaupunkisi parhaaksi!

Marko Kaikula: 

Jeremian kirjan luvussa 29 ja jakeissa 4-14 kirjoitetaan seuraavaa:

Herra Sebaot, Israelin Jumala, sanoo kaikille pakkosiirtolaisille, jotka hän on siirtänyt Jerusalemista Babyloniaan: Rakentakaa taloja ja asettukaa niihin asumaan! Istuttakaa puutarhoja ja nauttikaa niiden hedelmistä! Ottakaa itsellenne vaimot, syntyköön teille poikia ja tyttäriä! Ottakaa pojillennekin vaimot ja naittakaa tyttärenne, että he saisivat poikia ja tyttäriä. Lisääntykää, älkää vähentykö! Toimikaa sen kaupungin parhaaksi, johon minä olen teidät siirtänyt. Rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidänkin menestyksenne. 

Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Älkää antako keskuudessanne olevien profeettojen ja ennustajien pettää itseänne! Älkää uskoko unia, joita he teille kertovat. Silkkaa valhetta he julistavat teille minun nimissäni, en minä ole heitä lähettänyt, sanoo Herra. 

Näin sanoo Herra: Kun Babylonian seitsemänkymmentä vuotta ovat kuluneet, minä otan teidät jälleen huomaani. Minä täytän lupaukseni ja tuon teidät takaisin omaan maahanne. Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Silloin te huudatte minua avuksenne, te käännytte rukoillen minun puoleeni, ja minä kuulen teitä. Te etsitte minua, ja te löydätte minut! Koko sydämestänne te minua etsitte, ja minä annan teidän löytää itseni, sanoo Herra. Minä käännän teidän kohtalonne ja kokoan teidät kaikkien kansojen seasta, kaikkialta, minne olen teidät karkottanut. Minä tuon teidät takaisin siihen paikkaan, mistä minä vein teidät pakkosiirtolaisuuteen. 

Nostan tässä yhteydessä jonkun ajatuksen esille edellä olevasta Jeremian kirjan tekstikohdasta.

Jumalan kansa oli toistuvasti jättänyt huomioimatta Jumalan ja kääntänyt selkänsä Hänelle. Jumala oli varoittanut kansaa ikävistä asioista, jos he jatkavat uppiniskaisuuden tietä. He eivät uskoneet, että Jumalan rangaistus todella tapahtuisi heille. He ajattelivat, että se on sellainen asia, joka tapahtuu jollekin toiselle. Nyt edellä olevassa tekstikohdassa Jeremia lähestyy kirjeen kautta kansaa, ja osoittaa heille, että heillä oli mahdollisuus päättää, mitä he tekisivät olosuhteidensa keskellä.

Pakkosiirtolaisuuteen viedyn kansan tilanne oli suunnilleen niin huono kuin sen saattaa kuvitella. He olisivat voineet luopua elämästä ja elämisestä. He olisivat voineet vaipua syvään masennukseen. He olisivat voineet omaksua katkeruuden ja vihan elämäntavakseen. He olisivat voineet toimia muukalaisvihan mukaisesti osoittaen naapureilleen vihaa. Mutta Jumala halusi heidän elävän. Rakenna taloja, perusta perheitä, elä uskollista elämää maanpaon ja muukalaisuuden keskellä.

Jumalan kansa ei ollut yksin. Jumala oli heidän kanssaan kaikesta huolimatta. Vaikka kansa ei enää elänyt tutussa ympäristössä, omassa kotimaassaan, heidän ei siitä huolimatta tarvinnut epäillä Jumalan läsnäoloa ja vaikutusta siellä missä he ikinä olivatkaan. Heillä täytyi vain olla tarpeeksi uskoa ja tahtoa etsiäkseen Jumalaa olosuhteidensa keskellä. ”…te huudatte minua avuksenne ja käännytte rukoillen minun puoleeni. … te etsitte minua, ja te löydätte minut” (Jer. 29:12-13). Ja Jumala vastaa ihmisen etsintään: ”Minä, Herra Jumala, annan teidän löytää itseni” (Jer. 29:14). Ajattelen siten, että aivan samalla tavalla nykypäivän kristittyjen täytyy elää niin kuin maanpaossa olleet, lähellä Jumalaa ja työskennellä ympärillään olevien parhaaksi jokapäiväisessä elämässä.

Totta on se, että Jeesuksen Kristuksen seuraajat kuuluvat Jumalalle. Emme kuulu sinänsä siihen paikkaan, josta olemme kotoisin. Emme kuulu sinänsä siihen kulttuuriin ja maahan, jossa elämme. Meidän kaipauksemme ja katseemme on siihen, että Jeesus palaisi takaisin ja tekisi kaiken uudeksi, jotta voisimme asua Hänen kanssaan ikuisesti uudessa taivaassa ja uudessa maassa. (Ks. Joh. 17:14-16; 1. Piet. 1:1, 17, 2:11; Fil. 3:20; Hepr. 13:14)

Jumala käski pakkosiirtolaisia jatkamaan normaalia ja hyvää elämää (Jer. 29:5-7). Nämä Jumalan ohjeet muistuttavat meitä luomiskertomuksesta (1. Moos. 1:28) ja Abrahamille annetusta lupauksesta, että koko maailma saisi siunauksensa hänen jälkeläistensä kautta (1. Moos. 12:3). Jos tähän asti kansalla oli ollut epäselvänä se, kauanko tämä muukalaisuuden aika kestää, nyt Jeremia paljastaa sen. Kysymyksessä on 70-vuotta! Seitsemänkymmentä (70) vuotta tässä paikassa. 70-vuotta maassa, jossa palvottiin kaikenlaisia jumalia; maassa, jonka arvot eivät varmastikaan perustuneet Mooseksen lakiin. 70-vuotta vieraassa maassa. Se oli Jumalan rangaistus ja tuomio heidän synneistään.

Tilannetta ei helpottanut se, että väärät profeetat olivat käskeneet pakkosiirrossa olevia olemaan murehtimatta, etteivät he olisi siellä niin kauan kuin Jumala oli Jeremian kautta sanonut. Jeremia kuitenkin tiesi paremmin. 70-vuotta on pitkä aika, ja sinä aikana ehtii tapahtua monenlaista. 70-vuotta käsittää periaatteessa kolmen sukupolven elämän.

Jeremian sanat ovat yllättävät! On mielenkiintoista, mitä Jeremia ei sanonut. Hän ei käskenyt pakkosiirtolaisia kapinoimaan. Hän ei käskenyt heitä tarttumaan aseisiin, järjestämään jonkinlaista maanalaista vastarintaa ja olemaan piikkinä babylonialaisten silmissä seuraavien 70 vuoden aikana. On helppoa valittaa, kuinka huonosti asiat ovat, kuinka pakanallinen ja syntinen kulttuurimme on ja vetäytyä sieltä, mihin Jumala on meidät asettanut. Jeremia ei myöskään käskenyt heitä istumaan ympäriinsä ja odottamaan vanhoja hyviä aikoja Jerusalemissa, tietäen tietysti, että vanhat hyvät ajat olivat harvoin niin hyviä kuin muistamme ne. Päinvastoin, Jeremia käski heitä asettumaan ja jatkamaan elämäänsä, nyt uudessa kotimaassa.

Saattaa olla, että kun pakkosiirtolaiset keskustelivat keskenään oleskelustaan Babylonissa, he käyttivät sellaisia sanoja kuin ”hylätty” tai ”karkoitettu” tai ”tuomittu” kuvaamaan sitä, mitä Jumala oli heille tehnyt. Mutta itse asiassa näinhän Jumala ei nähnyt asioita. Jumala piti pakkosiirtoa so. muukalaisuutta vieraassa maassa tehtävänä. Kirjaimellisesti Jumala sanoi: ”Etsi sen kaupungin rauhaa ja vaurautta, johon olen sinut lähettänyt” (Jer. 29:7). Ei Babylonian kuningas Nebukadnessar vienyt kansaa Babyloniaan vankeuteen. Jumala lähetti heidät sinne. Ehkäpä pakkosiirtolaiset so. vangitut eivät olleetkaan vankeja, vaan he olivat lähetyssaarnaajia uudella ja vieraalla maaperällä.

Kristityt ovat aina maailman valo (Matt. 5:14), tapahtuipa mitä tahansa. Meidän jokaisen edessä on kysymys, miltä sinusta näyttää tuoda kasvua ja hyvyyttä sinne missä olet? Missä asut, kenen kanssa olet tekemisissä, minkä parissa työskentelet. Hienovaraista tässä on se, että emme välttämättä ryhdy tekemään uusia asioita, vaan ymmärrämme, kuinka tehdä asiat, joita jo teemme, uudella tavalla; tavalla, joka tuo esille rakkautta ja eheyttä.

”Rakentakaa taloja ja asettukaa niihin asumaan” (Jer. 29:5). Ette ole millään leirintämatkalla. Kysymyksessä ei ole viikon tai kahden eikä myöskään kuukauden matka. Tämä on nyt kotisi. Tee itsellesi koti. Se ei ehkä ole suosikkipaikkasi, mutta se on paikka, jossa asut. Joten asu täällä. Luo vahva perusta. Rakenna katto ja muutama seinä. Ripusta muutama kuva seinälle, laita kukkia sohvapöydälle ja asu tässä paikassa. Sinun elämäsi on yhtä arvokasta täällä kuin Jerusalemissa. Rakenna talosi ja elä täällä niin hyvin kuin mahdollista. Tämä oli Jumalan sanoma Jumalan omalle kansalle so. muukalaisille vieraassa maassa.

Pakkosiirtolaiset saivat harjoittaa elinkeinojaan ja jotkut heistä jopa rikastuivat etevinä kauppiaina (Hes. 33:31). Pakkosiirtolaisilla oli paikallisten asukkaiden tavoin täydet oikeudet ja mahdollisuudet rakentaa taloja. Talojen rakentaminen ja niiden asuttaminen viestivät pitkäaikaisesta ja pysyvästä olotilasta. Puutarhojen istuttaminen ja niiden hedelmistä nauttiminen kertovat myös hyvin elämänmyönteisestä ja tulevaisuuteen suuntautuvasta ajattelusta.

Jeremia haluaa osoittaa, että pakkosiirtolaiset ryhtyisivät tuottavaksi osaksi paikallista taloutta. Älä odota muiden pitävän sinusta huolta; pidä huolta itsestäsi. Opi, mitä Babylonian maaperässä kasvaa ja kasvata sitä. Hanki babylonialainen keittokirja ja kokeile uusia reseptejä. Elä täällä niin hyvin kuin pystyt. Elä ja nauti elämästä siellä, minne Jumala on sinut asettanut.

Sitten Jeremia jatkaa ja kehottaa menemään naimisiin ja hankkimaan paljon lapsia. ”Olkaa hedelmällisiä ja lisääntykää, älkää vähentykö!” (Jer. 29:6). Vie eteenpäin uskoasi ja perinteitäsi. Kerro perheesi ja suvun kertomuksia lapsille ja lastenlapsille. Pitäkää huolta toisistanne. Ihmisen ei ole hyvä olla yksin, joten kasvattakaa perheitä ja yhteisöjä. Eläkää yhdessä.

Lopuksi Jeremia sanoo meille tutut sanat, jotka varsin usein irrotetaan tekstiyhteydestä ilman, että jakeen ja tekstikohdan historiallinen tausta on tiedossa. ”Toimikaa sen kaupungin parhaaksi, johon minä olen teidät siirtänyt. Rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidänkin menestyksenne” (Jer. 29:7). Kysymyksessä on sanatarkasti ilmaisusta ”etsiä sen kaupungin parasta” tai ”auttaa kaupunkia menestymään”. Pakkosiirtolaiset eivät asuneet samassa kaupungissa, joten viesti oli tarkoitettu kullekin omassa kaupungissaan. Paras merkitsee kokonaisvaltaista hyvinvointia, rauhaa, eheyttä ja tasapainoa. Sana on hyvin vahva ja ladattu. Sitä korostaa vielä se, että sana esiintyy jakeessa peräti kolme kertaa, sillä Jeremia kehottaa rukoilemaan kaupungin puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidänkin menestyksenne.

Kehotus rukoilla Herraa vieraan kaupungin puolesta viestii siitä, että Israelin Jumala, Jahve, ei ole sidottu vain omaan maahan ja kansaan, vaan Hän toimii ja vaikuttaa myös vieraalla maalla. Rukoileminen kaupungin puolesta Herraa merkitsee ainakin pyyntöä, että Herra suojelee ja varjelee kaupunkia kaikelta pahalta. Rukoileminen rinnastuu jakeessa vahvasti hyvän etsimiseen, kaupungin menestykseen. Yksi parhaista tavoista etsiä kaupungin rauhaa on rukous. Rukoilemisen taustalla elää luottamus, että Israelin Jumala kykenee siunaamaan myös vieraan maan kaupunkia ja sen asukkaita, samalla kun Hän pitää huolen pakkosiirtolaisista. Rukoileminen pitää kansan myös yhteydessä Jumalaan ja antaa sille voimaa elää Jumalakeskeistä elämää jopa Babylonian kaltaisessa pakanallisessa paikassa.

Hyvä kysymys tässä yhteydessä on se, miten sinä ja minä autamme omaa kaupunkiamme? Kuinka me autamme kaupunkiamme menestymään? Eikö Jumalan yleinen hyvyys kosketa koko ihmiskuntaa katsomatta ihmiseen? Miksemme siis siunaisi niin rukouksin, sanoin ja toimin koko sitä kaupunkia, jonka Herra on meille asuttavaksi antanut? Kaupungin tai sen ihmisten ei tarvitse ansaita minun hyväksyntääni, jotta voisin sitä siunata.

Tänäänkin me saamme rohkeasti ja luottavaisin mielin lähestyä Jumalaa. Olen varma siitä, että muukalaisuuden aika tulee päättymään myös meidän osaltamme. Jeremian kautta Jumala sanoi kansalle, että se ei olisi nopea paluu, mutta paluu tulee. Aikanaan Jumala kyllä vierailee kansan luona ja toteuttaisi hyvän sanan kansaa so. muukalaisuudessa eläviä kohtaan, ja saisi kansan palaamaan omaan kotimaahansa so. Juudaan so. Jerusalemiin. Mutta ennen kuin tämä päivä toteutuu, kukoista siellä missä olet. Rakenna ja tee hyvää. Vaikuta.

Blogi

Tällä sivulla julkaistaan eri kirjoittajien blogi-kirjoituksia. Blogikirjoitukset eivät välttämättä edusta Oriveden helluntaiseurakunnan virallista linjaa so. Suomen helluntaiseurakuntien uskon pääkohtia, vaan ovat kirjoittajien omaa tulkintaa, ajatuksia ja kokemusta kristillisestä uskosta ja elämästä. Hyviä lukuhetkiä!

TEKIJÄNOIKEUS:

Tekstien luvaton käyttö ja/tai kopioiminen ilman kirjoittajan lupaa on tekijänoikeuslain mukaan kielletty. Lyhyitä otteita ja linkkejä voi käyttää kunhan tekijän nimi ja linkki blogiin on selkeästi ja asianmukaisesti esillä.

Blogia kirjoittavat:

Uusimmat blogitekstit

Jumala ei unoda sinua koskaan

Julkaistu : 2.1.2023

Tehkää tie kuninkaalle

Julkaistu : 5.12.2022

Jeesuksen armollinen kohtaaminen

Julkaistu : 14.11.2022

Jumala on Pyhä Jumala!

Julkaistu : 18.10.2022

Jatka rakentamista

Julkaistu : 20.9.2022

Mene ja tee sinä samoin

Julkaistu : 6.9.2022

Toimi kaupunkisi parhaaksi!

Julkaistu : 14.8.2022

Minä annan teille levon

Julkaistu : 5.7.2022

Miksi kannattaa lukea Raamattua?

Julkaistu : 21.6.2022

Jumalan salattu olemus

Julkaistu : 7.6.2022

Jumala on meidän linnamme!

Julkaistu : 10.5.2022

Tiedon alkuperä ja merkitys

Julkaistu : 26.4.2022

Valinnan mahdollisuus ja vapaus

Julkaistu : 12.4.2022