Marko Kaikula: 

Voimme Raamatun kertomuksista erottaa seitsemän opetuslap­seuden periaatet­ta (Podimannil T. Chandapilla), jotka tulevat varsin hyvin esille Jeesuksen tavasta elää opetuslastensa kanssa, ja jotka paljastavat hänen mestarillisen koulutusmene­telmänsä. Nämä periaatteet soveltuvat vielä nykyäänkin sovellettaviksi.

Ensimmäisenä periaatteena on: lihaksi tuleminen. Jeesus yksinkertaisesti ilmestyi ihmisten keskelle. Hän oli fyysisesti läsnä. Tämä oli Jumalan tapa ilmoittaa itsensä, koska viisauden (tässä ehkä soveltuu: teorian) avulla ei maailma oppinut Jumalaa tuntemaan, hän valitsi tulla lihaksi eli ihmiseksi ihmisten kes­kelle (Joh. 1:14).

Toisena periaatteena on: samastuminen. Jeesus löysi yhteisen maaperän ihmisten kanssa. Syntinen nainen fariseus Simonin kotona sai yhteyden Jeesukseen. Nainen Samarian kaivolla koki kuinka erottava rodullinen ja uskon­nollinen välisei­nä mureni pois Jeesuksen ja hänen väliltänsä. Jeesus samastui ihmis­ten suruihin, hätään ja iloihin (Joh. 2:1-12; 4:1-30; 11:17-43).

Kolmantena periaatteena on: valitseminen. Vaikka Jeesuksella oli koko maailma valloitet­tavana, hän käy­tti kolme vuotta elämästään valit­semiensa miesten kanssa, joista yksi osoittautui petturiksi. Jeesus etsi rukoillen Jumalan johdatusta valintaa tehdessään.

Neljäntenä periaatteena on: keskittyminen. Jeesuksella oli asenne, että hän jakoi elämänsä erityisesti näiden valitsemiensa opetuslapsen kanssa. Oli tärkeää, että roolit tip­puivat pois ja todelliset ominaisuudet tulivat esille. Jeesus kaipasi heidän seuraansa (Luuk. 22:15, 16) ja hänellä oli heihin jopa lähei­sempi suhde kuin omiin sukulaisiinsa (Matt. 12:­46-49).

Viidentenä periaatteena on: vuorovaikutus. Hyvä suomalainen sananlasku kuluu: ”Kerro kenen kanssa seurustelet, niin minä kerron sinulle millainen olet”. Jeesus asettui esikuvak­si ja oli valmis antamaan hankalaakin palautetta (Matt. 16:23), mutta hän myös teki pysyvän vaikutuksen seuraajiinsa.

Kuudentena periaatteena on: läpinäkyvyys. Jeesuksella ei ollut lopulta mitään salaisuuksia tai tärkeiden asioiden kategoriaa. Hän ilmaisi voimansa salaisuu­den (Joh. 6),­ elämänsä tarkoituksen (Joh. 4:31-38) todellisen henki­löllisyytensä (Mark. 9:2-8). Hän ilmaisi it­sensä sitä mukaan, kuin opetuslapset kykenivät vas­taanottamaan. Hän tahtoi heidän oppivan tuntemaan itsensä.

Seitsemäntenä periaatteena on: saatavilla oleminen. Jeesus ei vaatinut itselleen yksityisyyttä, vaikka elämä sel­laisiakin hetkiä hänelle kyllä soi. Mutta väsynee­näkin hän osoitti elävänsä toisia varten. Esimerkiksi suuri leipä­ihme tapahtui juuri tällai­sena hetkenä, jolloin Jeesus oli jo ehdottanut: ”Tulkaa levähtä­käämme vähän” (Mark. 6:31-34).

Jeesuksen elämästä ja Hänen suhteestansa ope­tus­lapsiin löytyy edellä mainitut periaatteet. Jeesuksen toiminta oli alusta alkaen selkeästi suunnitel­mallista. Se, mikä oli hänelle luontaista, on meid­än pysähdyttävä opettelemaan. Mutta voimme oppia hänen tavastaan elää. Voimme tulla hänen opetus­lapsik­seen ja sen jälkeen kykene­mme ”opetu­sla­pseu­ttamaan” muitakin.