Marko Kaikula:
Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt. (Matt. 11:28-30)
Jeesus kutsuu tulemaan Hänen luoksensa. Jeesus lupaa, että Hänessä jokainen löytää levon ja helpotuksen elämäänsä. Mielenkiintoista Jeesuksen kutsussa on se, että kutsu esitetään imperatiivimuodossa so. käskymuodossa. Käskymuoto esiintyy kolmesti tekstijaksossa: ”Tulkaa luokseni”, ”Ottakaa ikeeni”, ”Katsokaa minua”. ”Tulkaa” ei ole vaihtoehto, vaan edellytys levon löytämiselle. ”Tulkaa” tarkoittaa, että meidän on luovutettava oman elämämme hallinta Jeesukselle. Hallinnan luovuttaminen on useimmille kristillisen elämän vaikein osa. Meidän on tehtävä tietoinen valinta tulla Jeesuksen luo ja antautua kokonaan Hänelle. Kutsu on tarkoitettu kaikille, jotka kuulevat Jeesuksen äänen. Ketään ei jätetä kutsun ulkopuolelle! Jeesus kutsuu edelleen tänäänkin tulemaan Hänen luoksensa. Nyt jokaisen ihmisen on tehtävä oma valintansa kutsun suhteen. Vastaanko myöntävästi kutsuun vai kiellänkö kutsun. Tämä on Jumalan armoa ja rakkautta meitä kohtaan. Jumala ei pakota meitä valitsemaan tietyllä tavalla, vaan päätös jää meidän tehtäväksemme. Jos ja kun me vastaamme myönteisesti Hänen esittämäänsä kutsuun tulla Hänen luoksensa, Jeesus lupaa antaa meille levon.
Mitä Jeesus tarkoittaa raskaalla työllä ja taakkojen kantamisella?
Tekstissä oleva raskas työ (kopiao) viittaa jatkuvaan raskaaseen työhön. Kreikan kielen sana antaa merkityksen raskaasta työstä, joka johtaa syvään uupumukseen ja väsymykseen. Raskas työ viittaa sekä fyysisesti että psyykkisesti raskaaseen työhön. Sanalla voidaan ymmärtää myös uskonnollisen ja hengellisen työn raskaus. Raskaalle työlle ei näy loppua. Toinen tekstissä oleva sana taakka (phortizo) kuvaa taakkaa, painoa, jota on kannettu jo pitkän aikaa. Kreikan kielen sana antaa merkityksen taakasta tai painosta, joka menneisyydessä on annettu kannettavaksi. Kysymyksessä on enemmänkin väkisin annettu tai ihmiselle laitettu taakka. Raskas taakka painaa harteilla, eikä tällekään taakan kantamiselle näy loppua. Tällaisia raskaan työn taakoittamia ihmisiä on tänäkin päivänä. Jeesus viittaa puheessaan taakoilla kirjanoppineiden ja fariseusten vaatimuksiin, joita he odottivat koko kansan noudattavan. Hän puhuu ihmisten tekemistä uskonnollisista säännöistä ja ohjeista, joita uskonnollisten ihmisten mielestä jokaisen tuli kirjaimellisesti noudattaa. Ne olivat sääntöjä ja ohjeita, joilla ei ollut mitään tekemistä Jumalan pelastussuunnitelman kanssa.
Tiedän, ettei meidänkään kristillisessä perinteessämme ole ollut tavatonta noudattaa erilaisia sääntöjä ja ohjeita, jotka eivät ole nousseet Raamatun sanasta. Nämä ovat niitä ohjeita ja sääntöjä, joilla me liian usein sidomme itsemme ja toisemme toimimasta Raamatun tahdon mukaisesti. Uskonnolliset kirjoittamattomat ja kirjoitetut säännöt ja ohjeet orjuuttavat ja taakoittavat meitä ihmisiä. Monet ihmiset ovat jääneet seurakuntien ulkopuolelle näiden lisätaakkojen vuoksi. Jotkut eivät halua tulla seurakuntien sisäpuolelle, kun ajattelevat, että siellä odottaa melkoinen säädöskokoelma, jonka taakankantajaksi joutuu. Jeesus ei odota yhdeltäkään ihmiseltä enempää tekoja tai vaatimuksia Isän, Jumalan luokse pääsemiseksi, kuin henkilökohtaisen uskon Häneen. Isän, Jumalan luokse pääsemiseksi ei tarvitsekaan enää suorittaa kirjanoppineiden, fariseusten tai uskonnollisten kirkkojen, seurakuntien ja järjestöjen laatimia säädös- ja ohjekokoelmia. Jeesus osoittaa, että riittää kun ihminen tulee Hänen luoksensa.
Mistä levosta Jeesus tässä yhteydessä puhuu? Eihän työ mihinkään ole hävinnyt, vaikka olemme Jeesuksen kutsuun myöntävästi vastanneetkin. Taakoistakaan emme ole irtipäässeet. Pääsemmekö koskaan raskaasta työstä ja taakoista eroon, kun tekstin kohdalla tuntuu siltä, että Jeesus vaatisi meiltä aivan samaa kuin kirjanoppineet ja fariseukset. Jeesus nimittäin itsekin puhuu ikeen antamisesta. Ja kuitenkin Hän samassa yhteydessä tarjoaa lepoa.
Tekstissämme oleva sana lepo (anapauso) tarkoittaa: ”antaa jonkun levätä”, ”antaa toisen ihmisen rentoutua tai pitää taukoa”. Sana voi myös tarkoittaa virkistämistä, uusien voimien antamista tai sitä, että antaa jonkun hengähtää. Voimme puhua hengähdystauosta. Jeesus käytti tätä samaa sanaa kuvatessaan sitä, kun Hän vei opetuslapset autioon paikkaan antaakseen heidän olla yksin ja levähtää hieman. Jeesus tarjoaa Hänen luoksensa tuleville lepoa, uutta voimaa ja hengähdystaukoa. Jeesuksen tarjoama lepo merkitsee ennen kaikkea uutta rauhan suhdetta Jumalaan ja levottomuuden päättymistä. Ihmisen ei tarvitse eikä ihminen voikaan tehdä mitään Jumalan suosion saavuttamiseksi. Kaikki tulee armosta ja ilmaiseksi, ilman tekoja.
Saatamme hieman ihmetellä Jeesuksen ajatuksen juoksua sen osalta, että Hän kyllä lupaa antaa levon, mutta samalla Hän kuitenkin pyytää ihmisiä ottamaan Hänen ikeensä kantaakseen. ”Tulkaa”-käskyn (11:28) jälkeen seuraa toinen käsky: ”Ottakaa ikeeni” (11:29). Eikö lepo ja ies ole toistensa vastakohtia? Ies on väline, jonka avulla helpotetaan raskasta työtä. Vanhassa testamentissa ies kuvataan usein sorron ja alistaminen vertauskuvana. Välinpitämättömyys ja kohtuuttomuus kuorman tekemisessä on antanut ikeelle sen piinallisen sivumerkityksen. Ies kuvaa suomen kielessä edelleen alistamista ja toisen vallan alle joutumista. Jeesus kohdistaa tekstissä olevat sanat työtätekeville ja raskautetuille, juuri niille, joilla on raskas työ ja paljon tekemistä, ja jotka raatavat otsa hiessä epäkiitollisissa olosuhteissa. Samalla näitä taakoitettuja ihmisiä painaa tietoisuus omista puutteista Jumalan edessä. Nämä ihmiset eivät koskaan ole uskaltaneet lukea itseään ”uskonnollisiin” ihmisiin. He uskovat toki Jumalaan ja haluavat olla hänen omiaan. Mutta he ajattelevat, että jos Jumala punnitsee heitä lakinsa vaa’alla, he jäävät alamittaisiksi.
Mitä tapahtui?
Jeesus tuli antamaan jokaiselle ihmiselle kannettavakseen kevyen ikeen. Jeesuksen tarjoama ies on kevyempi, ei sen vuoksi, että Hänen vaatimuksensa olisivat kevyempiä tai vähäisempiä. Jeesuksen meille antama ies on rakkautta, rakkauden kaksoiskäskyn mukaan elämistä pysymällä Jeesuksessa Kristuksessa, joka vaikuttaa meissä niin tahtomista kuin tekemistä. Saamme levätä Jumalassa, Jumalan siunauksissa ja teoissa. Jeesuksen ies on kevyempi sen vuoksi, että se tarjoaa jokaiselle ihmiselle mahdollisuuden yhteyteen Jeesuksen kanssa. Yhteys Jeesuksen kanssa tarkoittaa opetuslapseutta Hänen kanssaan. Hänen, joka on sävyisä ja nöyrä sydämeltään.
”Tulkaa”-käskyn (11:28) ja ”ottakaa ikeeni” -käskyn (11:29) jälkeen seuraa vielä kolmas käsky: ”katsokaa minua” -käsky (Matt. 11:29). Joissakin käännöksissä sana ”katsokaa” on käännetty sanalla ”oppikaa” tai ”ottakaa minusta mallia”. Ajatus mallioppimisesta on hyvä vaihtoehto. Siitä on nimittäin kysymys. Jeesus käskee meitä katsomaan Hänestä mallia, oppimaan Hänen antamansa esimerkin mukaan. Jeesus tuo tässä kohdassa mielenkiintoisen muutoksen aikaisempaan. Nimittäin, juutalaisen kansan odotettiin ottavan oppia rabbeilta, uskonnollisilta johtajilta, mutta nyt Jeesus sanoo, että oppikaa minusta. Jeesus sanoillaan kehottaa hylkäämään kirjanoppineiden ja fariseusten vanhat opetukset, ja oppimaan uutta Häneltä.
Mitä Jeesus siis tarkoittaa, kun Hän sanoo: ”katsokaa minua” tai ”oppikaa minusta” tai ”ottakaa minusta mallia”?
Jeesus tarkoittaa mielen ja asenteen muutosta. Jeesus odottaa, että hyväksymme Hänen pyyntönsä tulla Hänen opetuslapsiksi. Tekstissämme oleva sana katsokaa tai oppikaa (matete), tarkoittaa opetuslapseuden kautta oppimista, mallioppimista, opetuslasta, oppijaa. Jeesuksen opetuslapsena olemisen keskeisenä periaatteena on katsominen, kuuleminen ja tekeminen niin kuin Jeesus opettaa. Jeesus sanoo ns. lähetyskäskyssään opetuslapsilleen, että heidän tulee opettaa kaikki kansat pitämään kaikki ne opetukset, jotka Jeesus on käskenyt Heidän pitää. Jeesukselle kuuleminen tarkoitti tottelemista ja oppiminen tekemistä!
Mitä Jeesus tarkoittaa sävyisällä ja nöyrällä? Hänhän puhuu itsestään. Hän puhuu mitä ilmeisimmin jostain, mikä tekee Hänen ikeestään lempeän ikeen. Tekstissä oleva sana sävyisä (praus) tarkoittaa vapautta mahtailusta, suuriluuloisuudesta ja teeskentelystä. Sana tarkoittaa myös hellävaraisuutta ja lempeyttä sekä vakaata kestävyyttä loukkaantumisessa. Puolestaan sana nöyrä (tapeinos) viittaa ennen kaikkea alistumiseen Jumalan edessä. Sana ymmärretään myös oikeamielisenä nöyrtymisenä toisten ihmisen keskuudessa. Kun puhutaan sävyisästä ja nöyrästä ihmisestä, puhutaan ihmisestä, joka ei lyö takaisin, jolla ei ole vaatimuksia ja joka ei pidä puoliaan, vaan antaa mieluummin periksi. Eikö olekin mahtava kuvaus meidän Herrastamme Jeesuksesta Kristuksesta, joka kantoi meidän syntimme, sairautemme ja kipumme? Kristus Jeesus on vapaa mahtailusta. Hän ei ole teeskentelijä. Hän on hellävarainen. Tämä sama Jeesus kutsuu minua ja sinua tänään levähtämään. Me saamme jättää kaikki muiden meille antamat tai lisäämät kuormat ja taakat pois. Oli ne sitten annettu meille joskus menneisyydessä tai hiljattain. Luovutaan näistä taakoista. Katsotaan Kristukseen Jeesukseen. Hän antaa levon. Hyviä ja virvoittavia levonhetkiä!
