Marko Kaikula:
Todennäköisesti, ja sanoisin varmasti, olet minun laillani kuullut seuraavia sanoja kristillisissä yhteisöissä, seurakunnissa tms.: lähetys, lähetystyö, Missio Dei tai Jumalan lähetys. Joillekin edellä olevat sanat voivat olla vieraita. Mikä ihmeen lähetys? Tuon lyhyesti esille joitakin ajatuksia siitä, mistä on kysymys kun kristillisissä yhteisöissä puhutaan lähetyksestä.
Ensiksi, Raamattu on lähetyskirja. Raamatussa aivan alussa voidaan jo todeta, että Jumala on koko maailman Jumala (1. Moos. 1:1). Syntiinlankeemuksen jälkeen (1. Moos. 3) Raamatussa korostuu pelastuksen ulottuvuus kaikille kansoille. Pelastussanoma – lähetyssanoma – kulkee läpi koko Raamatun. Psalmit kirjoittavat useasti, että Jumala on se, jota meidän tulee palvoa ja palvella (esim. 2; 22; 67; 96). Samoin useat profeetat julistivat Messiaan tulevan kaikille kansoille (Jes. 42). Ei ole epäilystä etteikö Raamattu olisi lähetyskirja.
Toiseksi, Jumala on lähetyksen Jumala. Lähetyksen perustus on Jumalan tahto, että ”kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden” (1. Tim. 2:4-5). Jumala lähetystyön välityksellä näkyvästi panee täytäntöön lunastushistoriaa. Jumala ohjaa maailmanlaajuista lähetystyötä. Ensiksikin, Hän kutsuu meitä (ihmisiä) julistamaan Hänen suunnitelmaansa siunata kansat (1. Moos. 12:1-3). Toiseksi, Hän kutsuu meitä osallistumaan Hänen pappeuteensa siunauksen välittäjinä (2. Moos. 19:5-6). Kolmanneksi, Hän kutsuu meitä näyttämään todeksi Hänen tarkoituksensa siunata kansat (Ps. 67). Hänen antamansa kutsu viedä tätä siunausta kaikille kansoille jatkuu Uuden testamentin puolella. Vanha testamentti ja Uusi testamentti eivät ole vastakkaisia kirjoja, vaan täydentävät toisiaan. Suurimman teon, jonka Jumala osoitti maailman lähetyksen puolesta, oli antaa Jeesus kuolemaan maailman edestä. Tässä on todellista lähetysmieltä! Se antaa kaiken. Se kärsii kaiken. Se uhraa kaiken. Yhden tähden; ”ettei yksikään hukkuisi” (Joh. 3:16).
Kolmanneksi, Jumala kutsuu lähetystyöhön. Jumala valitsee palvelijansa suvereenisti (Joh. 15:16). Jumala kutsuu palvelijansa suvereenisti (Apt. 9:15; Kol. 1:1). Lähetykseen ei etsitä vapaaehtoisia, vaan Jumalan kutsun saaneita, ja kutsuun vastanneita. Jumala antaa suvereenisti (hengen) lahjat kutsun toteuttamiseen (Apt. 9:15; 22:31; Gal. 2:8). Jumala näki jo kaukaa omassa kutsumuksessa tarvitsemamme lahjojen tarpeet. Puhuessamme lähetyskäskyistä on ensin hyvä todeta, että perimmäisesti evankelioimistehtävä on annettu kaikille kristityille so. uskoville. Voidaan sanoa, että lähetyskäskyt ovat yleisiä määräyksiä kaikille Kristuksen Jeesuksen seuraajille. Lähetystä tulee kuitenkin ajatella myös apostoliudesta ja erityiskutsumuksesta käsin, jossa tehtävänä on usein uusien alueiden valloittaminen ja tiettyjen kielellisten ja kulttuurillisten rajojen ylittäminen. Ihminen vastaa Jumalan kutsuun, ja suunnitelma kaikkien kansojen ja kansakuntien pelastamiseksi edistyy. Jumala toimii kutsuttujen ihmisten välityksellä.
Neljänneksi, Jumala teki lähetystyön mahdolliseksi Poikansa ja Pyhän Hengen avulla. Isä Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei kukaan hukkuisi (Joh. 3:16). Hän lähetti Poikansa Jeesuksen etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut on (Luuk. 19:10). Jeesus Kristus on maailman Vapahtaja. Hänelle on annettu kaikki valta (Matt. 28:18). Isä Jumala teki hänet Herraksi ja Vapahtajaksi (Apt. 2:36). Kaikkien tulee notkistaa polvet Hänen edessään (Fil. 2:9-11). Edellä olevat vaikuttavat sen, että ne antavat uskoa ja luottamusta tehtävän onnistumiseen. Se tekee lähetistä myös tilivelvollisen Jeesukselle ensisijaisesti. Jumala on lähetyksen alkuunpanija ja sen loppuun saattaja. Kysymys on Missio Deistä.
Pyhän Hengen läsnäolo on välttämätön edellytys lähetyksessä. Pyhän Hengen täyteys vaikuttaa rohkeutta todistamisessa (Apt. 4:31). Pyhä Henki myös vakuuttaa, tekee armon todelliseksi (Apt. 2:12), uudestisynnyttää, antaa lähetille viisauden ja antaa strategian toiminnalle. On muistettava, etteivät mitkään loistavat strategiat riitä tehokkaaseen maailman evankelioimiseen. Sitoutuminenkaan ei yksistään riitä. Raamatusta voimme ymmärtää, että todistus ilman Pyhän Hengen voimaa on turhaa. Pyhä Henki on lähetystyön valvoja ja johtaja. Rakkautta – jota tarvitaan lähetystehtävän suorittamisessa – ei ole ilman totuutta. Totuutta ei ole ilman rakkautta. Pyhä Henki johtaa meidät rakkauteen ja totuuteen. Me emme koskaan jää yksin lähetystehtävässämme, sillä meidän kanssamme on Isä, Poika ja Pyhä Henki. Jostakin tällaisesta on kysymys kun puhutaan lähetyksestä. Kiinnostuitko?
