Marko Kaikula: 

Usein erilaiset huolet ja murheet saattavat vallata meidän mielemme ja ajatuksemme. Aina ei oikein edes tiedä, mistä kulloinenkin murhe tai huoli nousikaan esille. Huolta saattavat aiheuttaa taloudelliset ongelmat, työttömyys, toisilla taas työkiireet ja väsymys, katkenneet ja rikkoutuneet ihmissuhteet, perheen ja suvun asiat. Huolta saattavat aiheuttaa myös sairaudet, epidemiat, rikollisuus, väkivalta, sodat, maanjäristykset ja tulvat. Tässä on vain joitakin huolenaiheita, jotka koskettavat ainakin jossakin määrin suurinta osaa koko ihmiskuntaa maailmassa.

Raamatussa Paavali tuo esille varsin hyvän ja käyttökelpoisen ohjeen, jolla voimme välttää turhan taakan kantamisen. Hän nimittäin kirjoittaa kirjeessään Filippiläisille luvussa neljä (4) ja jakeissa 6-7 seuraavaa:

Älkää olko mistään huolissanne, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukoillen ja anoen kiitoksen kanssa Jumalan tietoon, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa. (RK2012) 

Paavali kirjoitti kirjeensä Filippiläisille Rooman vankeuden aikana arviolta vuonna 61. Hän oli reilu kymmenen vuotta aikaisemmin perustanut Filippin seurakunnan toisella lähetysmatkallaan. Paavali on todennäköisesti viimeisen kerran käynyt Filippissä vuoden 54 lopulla. Nyt muutamia vuosia myöhemmin Paavali kirjoittaa tämän varsin henkilökohtaisen kirjeen kertoessaan muun muassa omasta ja työtovereidensa tilanteesta sekä kiittääkseen seurakuntaa saamastaan lahjasta.

Nyt tässä tekstijaksossa huolehtimisen ja murehtimisen sijaan meitä kehotetaan saattamaan kaikki asiamme rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Sydämemme ja ajatustemme apu on Jeesus Kristus. Paavali itse asiassa käskee meitä, ettemme saa olla mistään huolissamme tai murheissamme. Paavali käyttää huolesta sanaa (kr. merimno), joka merkitsee jakamista, erottamista tai erilleen repimistä. Ajatuksena on, että jokin asia jakaa tai erottaa mielen kahtaalle eikä kykene päätöksentekoon eikä eteenpäin menemiseen. Meidän ei tule antaa minkään asian tai tilanteen jakaa mieltämme tai ajatusmaailmaamme kahtaalle!

Uskon, että Paavali rohkenee näin selvästi kirjoittamaan, sillä hän tiesi myös omien kokemustensa kautta, että Jumala pitää huolen kaikesta. Paavalille oli mahdollisesti tullut tutuksi myös kertomus Jeesuksen vuorisaarnasta, jossa Jeesus omien sanojensa mukaan tietää ja täyttää kaikki omiensa tarpeet.

Matteuksen evankeliumin luvussa kuusi (6) ja jakeissa 33-34 Jeesus sanoo:

Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin teille annetaan lisäksi myös kaikki tämä. Älkää siis kantako huolta huomisesta, sillä huominen päivä pitää huolen itsestään. Kullekin päivälle riittää oma vaivansa. 

Tässä tekstijaksossa Jeesus viittaa sanoillaan, teille annetaan lisäksi myös kaikki tämä, edellisten jakeiden sisältöön, jossa kerrotaan Jumalan huolenpidosta vaatetuksen ja ruoan suhteen. Jakeissa 31 ja 32 (Matt. 6) Jeesus sanoo yhteenvedon omaisesti, että

Älkää siis murehtiko sanoen: Mitä me syömme? tai Mitä juomme? tai Mitä puemme päällemme? Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää, että te tarvitsette kaikkea tätä. 

Jeesus ohjaa kuulijoitaan laittamaan elämänsä oikeaan arvojärjestykseen. Pakanat, kansakunnat ja ihmiset, jotka eivät tunne taivaallista Isää, ovat kiintyneet ajallisiin elämän tarpeisiin. Tekstissä tuodaan esille ajatus, että jos ihmisen elämän ensimmäinen (kr. prooton) on kiinnitetty ajallisiin, se valtaa hänen mielensä. Jeesus oli juuri hetkeä aikaisemmin sanonut (Matt. 6:21), että missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi. Jatkuva ja mieletön huoli aineellisesta, mammonasta ei tuo huoletonta mieltä. Väärä murhe ja huoli jakaa ihmisen mieltä kahtaalle.

Jeesus puheessaan toisti useaan otteeseen, että älkää olko huolissanne ja älkää murehtiko ja älkää kantako huolta. Jeesus haluaa ihmisten kiinnittävän katseen ihmisen omaan elämään, luomakuntaan ja Jumalan valtakuntaan. Tarkkaamalla Jumalan huolenpitoa koko luomakunnasta, voimme oppia luottamaan siihen, että kun Jumala pitää huolta vähäisimmistäkin so. linnuista, kedon kukista ja ruohoista, niin vielä enemmän Jumala pitää huolta arvokkaimmasta luomistyöstään so. ihmisestä; sinusta ja minusta.

Ei Jeesus opetuksellaan tarkoittanut sitä, eikä Paavalikaan kehotuksellaan olla murehtimatta, että unohtaisimme tulevaisuuden kokonaan, vaan, että mietimme asioiden tärkeysjärjestystä omassa elämässämme. Ennen kaikkea mietimme sitä, ovatko kaikki ne asiat, joiden perässä juoksemme, todellakin sen arvoisia, että niiden eteen kannattaa uhrata nykyisyys. Uhrata terveys. Uhrata ihmissuhteet.

Kun katsomme vielä tarkemmin lukemaamme Matteuksen evankeliumin lukua kuusi (6) jaetta 33, jakeessa oleva annetaan-sanan taustalla on sana (kr. prostetheesetai), joka tarkoittaa tuoda eteen, lisätä. Ajatus on, että Jumala tuo eteemme kaiken muun tarvitsemamme.

Etsikää ensimmäiseksi Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttaan, niin Jumala tuo eteemme kaiken muun. 

Kun olemme asettaneet elämämme oikeaan arvojärjestykseen, JUMALA ENSIKSI, Jumala tuo kaiken muun tarvitsemamme eteemme. Hän tietää täysin mitä me tarvitsemme! Meidän ei tarvitse eikä kannata tuoda uuteen päivään menneen eikä tulevien päivien huolia. Meidän ei tarvitse olla huolissamme eilisestä tai huomisesta, sillä me saamme saattaa kaiken tarvitsemamme Jumalan tietoon.

Luota sinäkin Jumalan huolenpitoon! Älä suotta murehdi, Jumala on luvannut olla kanssasi.