Mikael Lappalainen:
Oletko kokenut joskus elämässäsi, että jumalallinen oikeus ei ole toteutunut kohdallasi? Oletko ehkä jopa asioissasi ottanut yhteyttä Jumalaan ja rukoillut Jumalalta apua, jota ei ole ehkä vielä tullut? Oletko ehkä jopa ollut mökötyslakossa itseään Jeesusta kohtaan siitä, että Hän ei puutu asioihisi? Oletko ajatellut, miksi väärintekijä menestyy, vaikka tekeekin väärin? Oletko ehkä kysynyt mielessäsi, miksi hyvä ja oikeudenmukainen Jumala, joka voi tehdä mitä vaan, ei ole puuttunut asioihisi?
Maailma missä me elämme, on täynnä epäoikeudenmukaisuutta. Oikeudenmukaisuus ei ole trendikästä, eikä se edes myy hyvin. Esimerkiksi elokuvat ja yhteiskunnan sankarityypit edustavat monesti epäoikeudenmukaisuuden mitä erilaisimpia karrikatyyrejä. Kaiken lisäksi yhteiskunta jopa pitää viekkaasti ja vilpillisesti toimivia ihmisiä viisaina ja menestyksensä ansainneena neroina, joista kannattaa ottaa ehkä meidän muidenkin mallia.
Edellä mainittuja asioita ovat monet meistä joutuneet kyselemään tämän elämänvaelluksen aikana. Raamattu tuntee kuitenkin oikeudenmukaisuuden ja sen vastustamisen erittäin hyvin (Psalmi 73). Raamatun sanasta voimme nähdä hyvin asian erilaiset puolet.
On hyvä käydä läpi muutama tärkeä raamatullinen oikeudenmukaisuuden peruste. Ensiksikin, Isä Jumala, poika Kristus Jeesus ja Jumalan Pyhä Henki ovat ja tulevat aina olemaan totuuden ja oikeudenmukaisuuden puolella. Ikuisesti. Tämä on Raamatun ilmoitus siitä, minkälainen Jumala on. Jumala edustaa totuutta ja sielunvihollinen saatana edustaa valhetta. Tätä kutsutaan myös hyvän ja pahan väliseksi taisteluksi.
Jumalan oikeudenmukaisuus on luonteeltaan jumalallista. Ei ihmisperäistä. Ihmisen oikeudenmukaisuus ei voisi parhaimmillaankaan olla niin hyvää kuin Jumalan oikeudenmukaisuus on. Jumalan oikeudenmukaisuutta kutsutaankin siksi Jumalan vanhurskaaksi oikeudenmukaisuudeksi. Jeesus julisti meille evankeliumin sanan, joka on täynnä Jumalan vanhurskasta oikeudenmukaisuutta.
Vain jumalallinen vanhurskas oikeudenmukaisuus voi antaa synnintekijälle, joka ei sitä ansaitse, täyden armahduksen. Vain jumalallinen oikeudenmukaisuus voi pyytää muilta anteeksi ja antaa anteeksi muille. Vain jumalallinen oikeudenmukaisuus voi siunata vainoojiansa. Tähän kaikkeen ei ihmisten oikeudenmukaisuus pystyisi, koskaan.
Jumalallinen, vanhurskas oikeudenmukaisuus, pyrkii aina hyvään. Siksi jumalallinen väliintulo voi kestää pitkänkin ajan. Ehkä väärintekijä tekee parannuksen, ehkä hän katuu. Jumalallinen oikeudenmukaisuus ottaa huomioon kaikki osapuolet, että hyvää voisi tapahtua (Luuk. 15:25-32).
Jumalalle kuuluu itseasiassa kaikki meidän elämämme asiat. Siihen voi kuulua periaatteessa sitä mitä Jumala katsoo vanhurskaudessaan olevan tarpeellista tai tarpeetonta. Jumala on myös aina yläpuolella kaikkia maallisia näkökulmia. Jumala loi kaikki ihmiset, jonka luokse ja eteen me vääjäämättä kaikki joudumme, siksi Jumala on aina ylempi päätöksen tekijä.
Jumalallinen oikeudenmukaisuus myös puuttuu asioihin, joskus nopeastikin. Raamatusta voimme lukea, kuinka minuuttien sisällä Jumala puuttuu asioihin, jotka Hän vanhurskaudessaan päättää oikaista. Joskus Jumala hyvässä, viisaassa vanhurskaudessaan päättää odottaa, että hyvää voisi tapahtua. Silloin me saatamme ajautua pienimuotoiseen uskonkriisiin. Miksi Jumala ei toimi ja puutu vääryyteen? Onko oikein, että se joka tekee oikein, saakin olla ”tappion” kärsijä?
Raamattu kuitenkin ilmoittaa kuinka meidän iankaikkinen osamme tulee muodostumaan oikeudenmukaisesti, vanhurskauden vastaanottamisen kautta, mitä kaikille tarjotaan Jeesuksen sovitustyön kautta (Ilm. 22:13-15). Lisäksi täällä elämässä meillä on vanhurskaalle kuuluva yliluonnollinen rauha, joka on vain sillä, joka elää oikein ts. elää vanhurskaasti.
Ehkä kaikkein tärkeintä onkin meille se, että mekin voisimme oppia elämään Kristuksen vanhurskaan oikeudenmukaisuuden mukaisesti. Niin tapahtuu hyvää ympärillemme. Kaikille osapuolille. Ehkä kaikkein ihmeellisintä on se, että jos teemme niin, sinä oletkin yllättävä kaksoisvoittaja.
