Marko Kaikula:
Psalmi 46 painottaa sitä, että Herra Sebaot on kanssamme, Jaakobin Jumala on turvamme. Psalmin pohjalta voimme luottaa siihen, että jos Jumala on suuri ja rakastava, ja jos Hän on menneisyydessä auttanut omiaan, Hän voi ja tahtoo täyttää omiensa sekä nykyiset että tulevat tarpeet, olivat ne sitten mitä tahansa.
Psalmi 46 kuuluu uudemman raamatunkäännöksen (KR92) mukaan psalmien toiseen kirjaan (Psalmit 42–72). Psalmi on saattanut tulla meille tutummaksi Martti Lutherin sanoittaman virren, Jumala ompi linnamme, kautta. Tämä on virtenä sekä evankelisluterilaisen kirkon virsikirjassa (nro 170) että vapaiden suuntien Hengellisessä laulukirjassa (nro 4). ”Kun kanssamme on Jumala, Ken meiltä voiton estää?”, kyselee laulun kirjoittaja. Psalmi 46 luokitellaan yleisesti joko ylistyspsalmiksi tai Siion-lauluksi/hymniksi. Tähän ryhmään kuuluvat myös seuraavat psalmit: 48, 76, 84, 87 ja 122. Näille psalmeille on ominaista se, että ne ylistävät Jumalan läsnäoloa. Psalmityypiksi on usein ehdotettu myös profeetallista lyriikkaa tai eskatologista hymniä.
Hyvän laulun ominaispiirre
Voimme hyvin sanoa, että psalmi 46 on sanomansa pohjalta laulu luottamuksesta ja toivosta. Psalmi oli alkujaan liturginen ja sitä laulettiin temppelissä. On arvioitu, että laulun kaava olisi mennyt seuraavasti: Jerusalemin asukkaat lauloivat ensimmäisen säkeistön (jakeet 2–4) ja vastauksen ”Herra Sebaot on kanssamme, Jaakobin Jumala on turvamme” (jakeet 8 ja 12). Puolestaan leeviläinen liturgianjohtaja lauloi toisen (jakeet 5–7) ja kolmannen (jakeet 9–11) säkeistön. Laulu saa näin rakenteellisesti kolme symmetristä säettä johon kuuluu kolme jaetta. Kertosäkeenä toimivat jakeet 8 ja 12. On sanottu, että hyvä laulu on kuin julkinen rukous, yhtä aikaa sekä henkilökohtainen että julkinen, ilmaisten sitä mitä puhuja (rukoilija) ja muu joukko (yleisö) haluavat vakuuttaa. Tällainen hyvä laulu psalmi 46 mielestäni onkin.
Psalmin historiallinen tausta ja rakenne
Psalmin 46 historiallisesta taustasta tutkijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen. Jotkut näkevät taustalla Jerusalemin pelastumisen Assyrian kuninkaan Sanheribin joukoilta, jolloin yhtenä yönä kuoli 185 000 assyrialaista Herran enkelin käden kautta (2. Kun. 18:13–19:36; Jes. 36–37). Toiset näkevät psalmin taustalla suuren syksyisen Siion-festivaalin/juhlan, jolloin Jahven kuninkuutta juhlittiin. Tällä mahdollisesti viitataan lehtimajanjuhlaan. Osa tutkijoista on puolestaan sitä mieltä, että psalmi on eskatologinen psalmi kokonaisuudessaan, eikä mitään sen mainitsemista asioista ole vielä tapahtunut. Jos olisikin jo tapahtunut, niin ainakaan jae 10 ei ole vielä toteutunut, sillä se kertoo koko maailman rauhan ajasta! Välttämättä mikään edellä olevista historiallisista taustoista ei ole väärä. Itse asiassa kaikki edellä olevat taustat sopivat hyvin psalmi 46:een.
Ensimmäiseksi, psalmi 46 on Siion-laulu, ylistyspsalmi, jossa juhlitaan Jumalan läsnäoloa ja Hänen suojelustaan Jerusalemissa (Siionissa). Toiseksi, psalmi (runo) kuuluu Vanhan testamentin (VT) lajiin, joka tunnetaan voiton lauluna, jossa korostuu kiitollisuus vihollisen pelastumiselta taistelukentällä. Kolmanneksi, tämän ajan lukija voi nähdä psalmissa apokalyptistä tai eskatologista ulottuvuutta (ts. lopun aikaa koskeva). Profeetallisesti psalmi 46 katsoo aina vihollisen lopulliseen tuhoutumiseen ja tuhatvuotisen valtakunnan perustamiseen asti. Tällä psalmilla on kuitenkin myös hyvin henkilökohtainen lohdutuksen sanoma kaikille Jumalan ihmisille, ja varsinkin koettelemuksissa oleville. Psalmin sanoma on kantanut ihmisiä läpi vuosituhansien. Sen pääsanomana on: Meidän ei tarvitse pelätä!
Psalmi voidaan jakaa varsin selkeästi kolmeen jaejaksoon, jotka termi selah erottaa toisistaan. Väliotsikointi voisi olla vaikkapa seuraava: 1) turva Jumalassa luonnon mullistuksissa (jakeet 2–4), 2) Jumalan läsnäolo Jerusalemissa/Siionissa (jakeet 5–8) ja 3) Jumalan Herruus maailmassa (jakeet 9–12).
Turvamme vai linnamme?
Ennen kuin menen pidemmälle, on hyvä selvittää muutamien raamatunkäännösten eroavaisuuksia jakeissa 2, 8 ja 12. Nimittäin termi linnamme esiintyy uudessa raamatunkäännöksessä (KR92) jo jakeessa 2 (turvamme ja linnamme), kun taas jakeissa 8 ja 12 se on korvattu sanalla turvamme. Alkutekstissä (heprea) jakeessa 2 esiintyy sana mahseh, joka tarkoittaa turvaa, suojaa tai pakopaikkaa. Puolestaan jakeissa 8 ja 12 esiintyy sana misgab, joka yleisimmin käännetään korkeaksi (torni), linnaksi tai linnoitukseksi.
Toisin sanoen, jae 2 tulisi mielestäni kääntää (mieluiten) seuraavasti: ”Jumala on turvamme ja voimamme, hädän hetkellä varma apumme.” Sekä jakeet 8 ja 12 seuraavasti: ”Herra Sebaot on kanssamme, Jaakobin Jumala on linnamme.” Näin jakeet käännetään muun muassa vanhemmassa suomalaisessa raamatunkäännöksessä (KR33/38), Raamattu Kansalle -käännöksessä (2002; UT ja Psalmit), englanninkielisessä NIV:ssa ja ruotsalaisessa Bibeln 2000 versiossa.
Eikö olekin rohkaisevaa, että Herra Sebaot on kanssamme ja me olemme Jaakobin Jumalan linnoituksen suojissa (sisäpuolella)? Mielestäni tämä on enemmän kuin turva. Voimme kyllä myös ymmärtää sanojen turva, voima ja linnapalvelevan tässä psalmissa synonyymisesti korostaen Israelin voiman lähdettä, Jumalaa.
Psalmin sanoma meille
Lopuksi haluan psalmin pohjalta rohkaista meitä kaikkia muutamilla ajatuksilla. Tässä psalmissa Jumala esitetään hyvin henkilökohtaisena auttajana: Jahve Sebaot on kanssamme (jakeet 8 ja 12). Nimittäin Jumalan nimi Jahve (Herra) ilmentää helposti lähestyttävää, välitöntä läheisyyttä tai läsnäoloa. Lähellä olevan Jumalan voimme tunnistaa tästä persoonallisesta nimestä. Hyvä lukija, Hän on sinua lähellä!
Meidän ei tarvitse pelätä vaikka Jumalan puuttuminen tapahtumiin tuomioineen edeltäisi radikaaleja kosmisia ilmiöitä kuten maanjäristyksiä ja tulvia. Nämä merkit profetioiden valossa ovat kuuluttamassa Herran päivän alkamista ja messiaanisen ajan tulemista (esim. Jes. 24:18–23). Jumala on tekevä voimallisia tekoja kansansa keskuudessa. Jumalan voimalliset teot kansansa keskuudessa onkin keskeinen teema VT:ssa ja psalmeissa (esim. 2. Moos. 7:5; 1. Sam. 17:46; Hab. 2:14; Ps. 22:28; 47:10; 57:6; 64:10).
Vapautus on tulossa aamun valjetessa. Jumalan apu aamun valjetessa on VT:ssa usein esille tullut ajatus (esim. 2. Aik. 20:17, 20; Ps. 5:4; 90:14; Valit. 3:23). Apu aamun valjetessa juontuu siitä, että jumalallisen avun saaminen aamulla oli sidoksissa (paralleelinen vertaus) ajatteluun aamun auringon noususta, joka toi muutoksen pimeydestä valoon. Meillekin on koittava uusi aamu, pian. Jumala haluaa sanoa meille: ”Lakatkaa te huolehtimasta!”.
Psalmi rohkaisee meitä, vaikka olisi poliittista tai uskonnollista kuohuntaa, sotaa, sodan uhkaa tai luonnonmullistuksia: maanjäristyksiä, tulvia, tms. Lähellä oleva Jumala on turvamme ja voimamme. Hän huolehtii omistaan niin, ettei mikään ulkopuolinen uhka pääse Hänen omiinsa käsiksi. Hän asuu kansansa keskuudessa suojellen ja auttaen. Psalmissa esiintyvä virta kuvaa vertauskuvallisesti Jumalan jatkuvaa ja virkistävää siunausta ja läsnäoloa keskuudessamme. Mikään voima tai mahti maailmassa ei voi vastustaa Jumalan valtakuntaa. Korkein Jumala (Elyon) on herrojen Herra ja kuningasten Kuningas.
”On turha oma voimamme vääryyden valtaa vastaan. Me turman vallat voitamme Herrassa ainoastaan. Hän, Kristus, kuningas, on voitonruhtinas, lyö joukot helvetin, ne tallaa jalkoihin ja voiton meille saattaa.” (Jumala ompi linnamme; säkeistö 2)
