Marko Kaikula:
Kun hiljattain selailin tietokoneella olevia vanhoja kirjoituksiani, silmiini pisti yksi kirjoitus kahden vuoden takaa, jossa kirjoitan avioliiton hoitamisesta. Kirjoituksessa nostan esille muun muassa itseapukirjat (self-help) ja elämäntaito-oppaat, joiden tavoitteena on opastaa lukijansa kohti onnellista ja hyvinvoivaa elämää. Maailmalla ja myös Suomessa yksi eniten kasvavista kirjallisuuden alalajeista on juuri self-help -kirjallisuus. Tällaisia kirjoja myydään miljoonia ja taas miljoonia kappaleita.
Kun pohdin avioliittoa ja aviopuolisona olemista, voi kuinka usein sitä ajattelee, että kuinka voisin olla parempi mies, aviopuoliso ja isä. Ja toisaalta, kuinka voisin olla toisten avioparien tukena ja apuna. Ajatuksiini nousivat monet kirjat, joita olen lukenut vuosien varrella koskien parisuhdetta ja avioliittoa. Arvioni on, että olen lukenut erilaisia parisuhdeoppaita useita satoja oman kiinnostukseni, opiskelujeni ja työni vuoksi.
Tuon tässä blogitekstissäni esille yhden mielenkiintoisen englanninkielisen kirjan, joka on suunnattu miehille ja kirjan otsikkona on: Esimerkillinen aviomies (The Exemplary Husband; Stuart Scott). Kirjassa tuodaan esille muun muassa esimerkillisen aviomiehen asema, vastuut, päätöksentekokyky ja toiminta ristiriitatilanteissa. Kirjan luettua, täytyy myöntää, että tämäkin kirja sai hiljaisen, vaatimattoman, ujon ja tavallisen suomalaisen miehen haukkomaan henkeä.
”Enhän minä ole kyennyt toimimaan kirjan antamien ohjeiden mukaisesti.”
”Olen tainnut epäonnistua melkein kaikilla alueilla.”
”Ja yleensäkin, en edes usko, että yksikään mies kykenisi toimimaan aina esimerkillisesti eri elämän alueilla.”
En uskalla sanoa, että ”uskon, että me miehet…”, vaan sanon, että ajattelisin, että kyllä me miehet yritämme parhaamme. Haluamme, että te naiset voisitte sanoa meistä aviomiehistä, että juuri sinulla on esimerkillinen aviomies. Tähän pääsemiseen meillä miehillä voi mennä jonkin aikaa, mutta hyvää kannattaa odottaa! Uskon ja ajattelen, että te naiset haluatte olla myös esimerkillisiä aviovaimoja. Ei olekin näin? Kun tämä tahtotila on molemmilla aviopuolisoilla, voidaan sanoa, että avioliitto on syvimmältä olemukseltaan lahjaa, mutta se on myös tehtävä. Se on tehtävä, jonka eteen joudutaan tekemään työtä. Ja tässä tehtävässä meitä voivat auttaa erilaiset parisuhde- ja avioliitto-oppaat.
Toki itseapukirjoihin ja elämäntaito-oppaisiin osa suhtautuu varsin kielteisesti. Sillä kaikki eivät pidä elämäntaito-oppaita oikotienä onneen ja hyvinvoivaan elämään. Ja yleensäkin se, pitääkö ihmisellä olla jatkuva tarve kehittyä ja tulla paremmaksi versioksi itsestään? No, olkoon miten tahansa.
Ensimmäinen tällainen self-help -kirja julkaistiin vuonna 1859 (Samuel Smiles), jonka nimenä oli Luonteenpiirre ja käyttäytyminen (Character and Conduct). Mielestäni tämä kirja on sisältönsä perusteella suunnattu miehille. 1800-luvun loppupuolella julkaistiin myös oppaita, joissa annettiin neuvoja parisuhteeseen ja avioliittoon. Perehdyin uudelleen kirjaan, jonka nimenä on Kuinka hyvä aviomies voi kesyttää pahan vaimonsa. Luotettava käsikirja; sisältävä tietoja vaimojen suuremmista vioista, sekä muutamia hyödyllisiä neuvoja pahojen vaimojen parantamiseksi. Kirja on julkaistu vuonna 1898.
Hyvä lukija, voit uskoa, että koin hilpeitä hetkiä, kun luin näitä ”hyödyllisiä neuvoja” reilun 120-vuoden takaa. Nostan esille joitakin neuvoja, jotka voivat meitä huvittaa tänä päivänä.
”Vaimon on jatkuvasti tarkkailtava miehensä tapoja ja käytöstä, ja annettava kaikki miehen heikkoudet anteeksi.”
”Vaimon on tarkkailtava miehensä luonnetta, jotta hän osaa sovittaa oman käytöksensä miehen mielialojen mukaan.”
”Vaimo ei saa käyttää kahdenkeskisiä hetkiä hemmotteleviin hyväilyihin ja rakkauden ruikutuksiin.”
”Vaimon tulee olla säästäväinen ja järkevä.”
”Vaimon tulee olla käytännöllinen. Ellei hän ole, niin antaa järkevä mies hänelle aikaa tullakseen siksi, ja kokemus ja vuodet opettavat hänelle samaa.”
”Miehen tulee pitää vaimonsa seuraa kaikkein parhaimpana, olla hyödyksi kodissaan ja vakuuttaa henkensä.”
”Miehen tulee aina puheessaan osoittaa, että rakastaa vaimoaan.”
”Miehen ei pidä olla mikään nutusteleva tarkastaja.”
”Hiljainen mies on suuri lahja. Sellaisen naisen, joka omistaa hänet, täytyy olla onnellinen. On näet niin, että kaikkein syvimpiä tunnearvoja ei voi sanoin ilmaista. Sellaisessa talossa vallitsee sopusointu.”
Yhtä kaikki, avioliitosta kirjoitettiin 1900-luvun alussa eräässä lehdessä, että ”avioliitto on herkullinen hernekeitto, joka maistuu kyllä mainiolta alussa, mutta saa sangen kitkerän sivumaun, jos sen päästää happanemaan.” Avioliitto ei pääse happanemaan kun molemmat osapuolet tekevät oman osansa yhteiseksi hyväksi.
Tämän päivän parisuhde- ja avioliitto-oppaat poikkeavat varsin suuresti 1800-luvun lopun ja 1900-luvun kirjallisuudesta. Aika on muuttunut. Hienoahan se oli, että vuoden 1930 avioliittolain myötä aviovaimot vapautettiin miehensä holhouksesta. Oli aika tasa-arvon aatteelle.
Kirjallisuuden tutkimuksissa on tullut esille, että tämän päivän elämäntaito-oppaissa, parisuhde- ja avioliitto-oppaissa nousevat esille melko lailla samanlaiset teemat, jotka opastavat niin miehiä kuin naisia parisuhteen hoitamisessa ja parantamisessa. Puhutaan rakkauden osoittamisesta, kunnioittamisesta, käyttäytymisestä, erilaisuudesta, ristiriitatilanteiden selvittämisestä jne. Totta, rakkauden eteen tulee tehdä työtä. Rakkaus vaatii tahtoa ja parisuhteessa vaaditaan kummaltakin puolisolta taitoa sopia ja käsitellä arjessa ilmeneviä ja eteen tulevia asioita. Rakkaus vaatii sekä sitoutumista, tahtomista, että yhdessä kasvamista.
Luin joskus myös kirjan, joka on nimeltään Rakkauden kieli – Rakkauden sanoja vuoden jokaiselle päivälle (Gary Chapman). Myös tämä kirja on parisuhteen opas, joka kristillisestä näkökulmasta antaa käytännöllisiä ohjeita vuoden jokaiselle päivälle. Yhdessä minuutissa on päivän teksti luettu. Nostan yhden päivän ohjeen esille. Näin kirjoittaja antaa vinkiksi heinäkuussa 13. päivänä:
Tuntuuko puolisosi välillä ventovieraalta? Avioliiton alkuaikoina tunnuitte niin sopivan tosillenne ja olitte kaikesta samaa mieltä. Tässä vaiheessa voitte jo ihmetellä, miten ikinä yhteen päädyittekään – olettehan niin erilaisia. Tervetuloa todellisuuteen: olette naimisissa ihmisen kanssa.
Lopuksi haluan sanoa, että mikään itseapukirja tai elämäntaito-opas ei vedä vertoja Raamatun sanalle. Raamatusta saamme hyviä ohjeita ja neuvoja toinen toistemme kanssa elämiseen. Siksi Pyhää Kirjaa kannattaa pitää käden ulottuvilla ja lukea sitä säännöllisesti.
Raamatussa, Sananlaskujen kirjassa luvussa 18 ja jakeessa 22 kirjoitetaan, että ”joka hyvän vaimon löysi, se onnen löysi, sai osakseen Herran suosion.” Toisin sanoen; mies, joka löytää vaimon; ja nainen, joka löytää miehen; löytää onnen. Avioliitto on ihana Herran lahja.
Haluan toivottaa jokaiselle avioliitossa olevalle miehelle ja naiselle onnea ja siunausta yhteiseen elämäänne. On aika tehdä työtä avioliittojen onnistumisen ja kestävyyden eteen.